Vieläkö hysteriaa on olemassa?
Hysteria-termiä on aikanaan käytetty viittaamaan toiminnallisiin epileptisiin kohtauksiin, selittämättömiin ruumiillisiin oireisiin, ahdistustaipumukseen ja tiettyyn luonnehäiriön muotoon. Psykoanalyyttisessä kirjallisuudessa hysteria, kuten konversio-oire sen erityistapauksena, nähtiin mielensisäisenä mekanismina, jolla pyritään ahdistuksen säätelyyn. Hysterian on uskottu vähentyneen ja muuttaneen huomattavasti muotoaan sadan viime vuoden kuluessa. Hysteriaa on kuitenkin esiintynyt tuhansien vuosien ajan, sitä esiintyy yhä ja tulee esiintymään tästedeskin.
Tyypilliset nelivaiheiset hysteeriset kohtaukset kuvasi 1800-luvulla Jean-Marie Charcot. Hänen kuolemansa jälkeen hysterian käyttö diagnoosina väheni ja koko häiriön on tavalla tai toisella ajateltu jopa kadonneen. Syyksi on oletettu mm. tukahduttavan viktoriaanisen kulttuurin otteen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



