Bakteerit ihmistä varten, vai sittenkin ihminen bakteereja varten?

nMiten onkaan evoluutio syntynyt ja miksi, ihmistä vartenko? Vai tulisiko sitä katsoa myös toiselta kantilta ja olisiko tutkimukselle hyötyä, jos lähdetäänkin siitä, että ihminen ja muu kehittynyt luonto olisikin vain mikrobien luoma suoja ja edellytys omalle olemassaololleen.

Veikko Avikainen

Lääketieteen ja kasvitieteen yhteydet Suomessa

Yrtit muodostivat aina 1800-luvun puoliväliin saakka tärkeimmän ja laajimman osan sairauksien hoitoon käytettyjen lääkkeiden raaka-aineista. Sen vuoksi lääketiede ja kasvitiede olivat ihmiskunnan varhaisista vaiheista alkaen kiinteästi sidoksissa toisiinsa.

Arno Forsius

Papilloomavirus - syyliä ja syöpää

Suojaamattoman seksin ja suihkun lattian pienin yhteinen nimittäjä on läpimitaltaan 55 nanometrinen papilloomavirus. Seksi ilman kondomia on suihkua suurempi riski, sillä ympäristöstä tarttuvat papilloomavirukset aiheuttavat tavallisesti vain syyliä. Seksivälitteinen papilloomavirustartunta voi johtaa syöpään.

Petri Penttinen

Papilloomavirusten pitkä historia

Papilloomavirukset infektoivat nisäkkäitä ja lintuja. Kukin virustyyppi on erikoistunut tiettyyn eläinlajiin. Virustyypit eivät aiheuta uusia viruksia tuottavia tartuntoja muissa kuin isäntälajeissaan.

Onko maratonin juokseminen turvallista?

Yhä useammat ihmiset osallistuvat maratoneille ja muihin ajallisesti pitkäkestoisiin ja elimistöä kuormittaviin liikuntamuotoihin. Näihin liittyvät riskit ja niiden ehkäisy onkin hyvä tuntea.

Jari Parkkari

Sydänlihastulehdus

Sydänlihastulehdus eli myokardiitti ei ole tavallinen sairaus. Sydänlihas voi tulehtua virustulehduksen yhteydessä. Harvinaisempia sydänlihastulehduksen syitä ovat mm. bakteeritulehdukset, sidekudostaudit (esim. nivelreuma) ja eräät lääkkeet. Tavallisimmin kuitenkin sydänlihastulehduksen tarkka syy jää selviämättä. Miten sydänlihastulehdus ilmenee?

Toimitus

Hollantilaiset ja 80 000 euroa

Jokainen Suomen julkisessa terveyspalvelujärjestelmässä työtään tehnyt on havainnut väestön palvelutarpeen ja palvelujen tuottamismahdollisuuksien välisen ristiriidan kasvavan. Ekonomisen kielenkäytön mukaan tarve muuttuu kysynnäksi silloin, kun joku tai jokin, vaikkapa kunta, on halukas maksamaan tällaisen tarpeen tyydyttämisestä. Ns. alibudjetointiongelman kanssa tuskailevat tietävät lisäksi, ettei ristiriita rajoitu tarpeen ja tarjonnan välille, vaan että se koskee myös kysynnän ja tarjonnan välistä suhdetta: pienemmin voimavaroin tulisi saada aina vain enemmän aikaan.

Martti Kekomäki

Sydämen kantasolut - voiko sydänlihas uusiutua?

Erilaistumisen myötä sydänlihassolut menettävät jakautumiskykynsä, ja siksi aikuisen sydänlihaksessa ei voida juurikaan havaita sydänlihassolujen jakautumista. Vanhan väittämän mukaan sydänlihas ei kykene korvaamaan menettämiään sydänlihassoluja uusilla soluilla, vaan jäljelle jääneet myosyytit vain kasvattavat kokoaan. Sydänlihassolujen hypertrofiaa ja supistumiskyvyn heikkenemistä on pidetty keskeisenä vajaatoiminnan mekanismina. Uudet tutkimustulokset sydämen omista kantasoluista ovat kuitenkin perusteellisesti muuttamassa käsitystä sydämen regeneraatiokyvystä.

Mika Laine

Papa-seulonta edelleen avainasemassa kohdunkaulan syövän ehkäisyssä

Ensimmäisten ihmisen papilloomavirusinfektiota vastaan suunnattujen rokotteiden myynti Euroopan unionin alueella on alkamassa. Papilloomavirusrokotteesta odotetaan suurta menestystarinaa, jopa tulevien sukupolvien seksuaaliterveyden takaajaa. Suomessa keskustellaan siitä, pitäisikö rokote liittää kansalliseen rokotusohjelmaan. Kuitenkin toistaiseksi käydystä keskustelusta puuttuu - joko epähuomiossa tai tarkoituksella - lähes kokonaan kriittis-analyyttinen näkökulma.

Laura Kotaniemi-Talonen, Nea Malila, Ahti Anttila, Matti Hakama

Kuolleita

Atso Mikael Saloheimo

Sähköinen potilastieto ja tietämisen tuska

Potilastietojärjestelmien digitalisoituminen kasvattaa käsiteltävän tiedon määrää ja sen tallentamisen kapasiteettia. Tärkeän tiedon valitseminen on yhä haastavampaa ja siinä eivät koneet vielä auta.

Heikki Lamminen

Valtuuskunnan ehdokkaat on asetettu - vaalityön loppusuora alkaa

Ehdokkaat Lääkäriliiton 29.9.-30.10. pidettävää valtuuskunnan vaalia varten on asetettu. Valtuuskuntaan pyrkii kaikkiaan 344 ehdokasta, joka on 49 enemmän kuin kolme vuotta sitten. Määrällisesti ehdollepano liiton vaaleissa oli tähän asti runsainta vuosien 1994 ja 1997 vaaleissa, jolloin valtuuskuntaan pyrkijöitä oli erityisesti NLY:n runsaan ehdokasmäärän takia kummallakin kerralla noin 450. NLY:n vaalirengas on mobilisoinut nytkin eniten ehdokkaita: heitä on kuudessa vaaliliitossa yhteensä 229. Erikois-, sairaala- ja yksityislääkärien vaalirengas on mukana kahdeksalla vaaliliitolla ja 83 ehdokkaalla ja perusterveydenhuollon vaalirengas kahdella vaaliliitolla, joissa yhteensä 32 ehdokasta. Vaalirengasasetelma on pysynyt ennallaan 1990-luvun alusta lukien. Ehdokkaitten kokonaismäärän pieneneminen takavuosien huippulukemista johtunee pääosin NLY:n vaalikoneen toimivuudesta, ammattikunnan aktiivisuudesta se kertonee vähemmän.

Taito Pekkarinen

Mistä apua rintasyövän sairastaneen naisen hikoiluun?

Vaihdevuodet tuovat tullessaan enemmistölle naisista laajan kirjon häiritsevyydeltään vaihtelevia oireita. Mielialan lasku, unihäiriöt ja kuumat aallot sekä hikoilu koetaan usein kaikkein hankalimmiksi. Sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa ja luun haurastuminen kiihtyy vaihdevuosien jälkeen. Limakalvojen kuivuminen aiheuttaa virtsatie- ja emättimen tulehduksia sekä yhdyntäkipuja.

Merja Metsä-Heikkilä

Glaukoomalääkkeet voivat laukaista psykoosin

Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla Lääkärilehdessä 36/2006 (s. 3594) referoitiin erittäin mielenkiintoista Lancetin artikkelia (2006;368:826-7) glaukoomalääkkeiden beetasalpaajaosien (betaksololi ja timololi) haittavaikutuksista. Kaipasin siinä lueteltujen haittavaikutusten listaan psykooseja.

Kaisu Viikari

Verosuunnittelu, yhteiskuntavastuu ja moraali

Viime vuosina ns. verosuunnittelu on tullut tavalliseksi lääkärien keskuudessa. Käytännössä verosuunnittelua harjoitetaan esimerkiksi niin, että lääkäri ryhtyy "lääkäripalveluja tuottavan yrityksen" osakkaaksi, ja yrityksen sisälle lääkäri joko yksinään tai puolisonsa kanssa perustaa esim. holding-yhtiön. Yhtiö hoitaa lääkärin ammatinharjoittamisen palkkioiden perinnän ja muun kirjanpidon. Systeemi mahdollistaa sen, että lääkäri ei maksa lainkaan veroa merkittävästä osasta tulojaan tai maksaa tuloistaan ainoastaan pääomaveroa. Samoin monet lääkärit houkuttuvat maksamaan erilaisia kulujaan bruttotuloistaan, vaikka ne tarkkaan ottaen eivät olisikaan ammatin harjoittamiseen liittyviä kuluja. Tämän järjestelmän tärkein idea on "tulojen optimointi" ja "verosuunnittelu", eli pyrkimys maksaa mahdollisimman vähän veroja.

Maija Kajan

Sairausvakuutuskorvaukset perustuvat edelleen luottamukseen

Arvovaltaisten ja arvostettujen tieteellisten yhdistysten puheenjohtajat kommentoivat Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen puheenjohtajan johdolla kolesterolilääkkeiden korvattavuutta Lääkärilehdessä 36/2006 (s. 3556-7). He pitävät edullisten valmisteiden käyttöä suosivaa kantaa ymmärrettävänä ja atorvastatiinin ja rosuvastatiinin rajoitettua korvattavuutta koskevaa päätöstä lyhyenä ja ytimekkäänä. Peruslinjaa he pitävät selvänä, mutta toteavat erityisesti avohoidon lääkärien tuoneen esiin runsaasti käytännön kysymyksiä.

Pekka Koivisto

Syöpä opettaa ihmiselämästä

Yleisradion toimitusjohtajan Mikael Jungnerin, 41, eturauhassyöpä on hävinnyt jonnekin, mies on käytännössä terve. Taudin piti olla kuolemaksi, mutta siitä kehkeytyi Jungnerille syvä sukellus elämään ja ihmisenä olemiseen. Hän oppi matkan varrella, että suomalainen syöpätutkimus ja -hoito ovat maailman huippua.

Liisa Koivula

Terveysohjelmia tarvitaan

Yleisradion terveysohjelmista Mikael Jungner on muuttanut sairastumisensa jälkeen käsitystään.

Naisen liiallinen karvankasvu eli hirsutismi

Naisilla esiintyvää miestyyppistä karvoitusta kutsutaan hirsutismiksi. Hirsutismin esiintyvyydeksi mainitaan väljästi 15-50 %, sillä raja normaalin ja epänormaalin karvoituksen välillä on makuasia. Hirsutismi on osittain kulttuurisidonnainenkin kysymys; esim. Etelä-Euroopassa hirsutismi on tavallista eikä sitä pidetä erityisenä ongelmana.

Toimitus

Suomalaisen kliinisen tutkimuksen rekisteröinti ja suojelusuunnitelma agendalle

Lääketieteellisten lehtien päätoimittajien kansainvälinen komitea, johon kuuluvat mm. NEJM, Lancet, JAMA ja BMJ, vaativat heinäkuusta 2005 lähtien hoitotutkimuksilta julkista rekisteröitymistä projektien käynnistysvaiheessa. Lehtien antamalla ultimaatumilla on kaksi keskeistä päämäärää: lisätä tutkimustoiminnan yleistä läpinäkyvyyttä ja kansalaisten mahdollisuuksia selvittää, minkälaisia hoitotutkimuksia on meneillään (1).

Päivi Hietanen