Selvitys: Valoa näkyvissä lääketieteen tutkimuksen rahoituksessa
Kotimaiset säätiöt ja rahastot ovat nousseet suurimmaksi lääke- ja terveystieteiden tutkimuksen ulkopuoliseksi rahoittajaksi.
Lääketieteen tutkimuksen kokonaisrahoitus on kääntynyt hienoiseen kasvuun, ilmenee 16 säätiön yhteisestä Lääketieteen tutkimusrahoitus 2026 -selvityksestä.
Korkeakoulusektorilla käytettiin lääketieteisiin vuonna 2024 yhteensä 435 miljoonaa euroa, mikä on ostovoimakorjattuna 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.
Selvitys on jatkoa vuosien 2019 ja 2022 selvityksille.
Valtion rahoituksessa kliiniselle tutkimukselle on tapahtunut myönteinen käänne. Vuoden 2022 selvityksessä tästä oli huolta, sillä rahoitus oli romahtanut kymmenessä vuodessa 76 miljoonasta 41 miljoonaan euroon. Nyt kuitenkin havaittiin, että tuki on palautunut euromääräisesti vuoden 2010 tasolle.
Tärkeä osa valtion tukea kliiniselle tutkimukselle on VTR-rahoitus, jota voivat hakea esimerkiksi sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkärit. Selvitys osoittaa, että myös kyseinen rahoitusmuoto on toipunut notkahduksestaan. Tarkastelussa on kuitenkin huomioitava inflaatio: vaikka nimellisesti euromäärissä on palattu vuoden 2010 tasolle, todellisuudessa käytössä on vähemmän rahaa.
Valtion budjettirahoitus lääke- ja terveystieteisiin on kaikkiaan kasvanut vuosina 2010–2024 ostovoimakorjattuna 12 prosenttia. Kuitenkin muut velvoitteet kuin tutkimus nipistävät yhä suuremman siivun tiedekuntien rahasta.
Säätiöiden rooli kasvanut
Kotimaiset säätiöt ja rahastot ovat nousseet nopeasti suurimmaksi lääke- ja terveystieteiden tutkimuksen ulkopuoliseksi rahoittajaksi. Ulkopuolisella rahoituksella tarkoitetaan muita kuin suoraan valtion budjetista tulevia varoja.
Säätiöiden ja rahastojen tuki korkeakouluille kasvoi vuosina 2010–2024 15,6 miljoonasta 46,6 miljoonaan. Euroissa mitattuna rahoitus lähes kolminkertaistui.
Kun mukaan lasketaan myös tutkijoille myönnettävät henkilökohtaiset apurahat, säätiöiden vuosittainen rahoituspotti nousee yli 100 miljoonaan euroon.
– Säätiörahoitus on paikannut valtion tutkimusrahoituksen kuoppia. Se ei kuitenkaan saa muodostua lääketieteen tärkeimmäksi tukijalaksi – senkään vuoksi, että säätiöiden säännöt rajaavat usein, minkälaista tutkimusta ylipäänsä voidaan rahoittaa. Paras keino pitää tutkimus monipuolisena on valtion pitkäjänteinen budjettirahoitus. Se varmistaa, että Suomeen syntyy taitavia lääkäritutkijoiden sukupolvia ja pystymme hoitamaan erilaisia sairauksia entistä paremmin, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Katriina Aalto-Setälä tiedotteessa.
