Havaintoja lääkärilakosta I: Onko nykylakkojen dynamiikka muuttunut?

Perinteinen työmarkkina-ajattelu lähtee siitä, että tuotantoelämän kannalta keskeinen ammattiryhmä on työtaistelutilanteessa vahvoilla lakon taloudellisten seurausten johdosta. Lääkärien lakko toteutettiin avainryhmälakkona, joka oli vain kahdessa sairaalassa jatkuva, muissa jaksotettu 2-3 viikon kestoisiksi lakossa-työssä-jaksoiksi. Näin organisoidun lakon rahalliset menetykset ovat sekä työnantajalle että lakkojärjestölle totaalilakkoon verrattuna olennaisesti vähäisemmät. Niistä muodostuu hyvin hitaasti riitaosapuolia sovintoon ajava tekijä. Lääkäriliiton edellinen puheenjohtaja Kati Myllymäki totesi, että tällä järjestelyllä lääkärit voivat lakkoilla tarvittaessa tuomiopäivään asti. Epäillä sopii, tekivätkö esimerkiksi nyt taloudenhoidossaan tiukimmille joutuneet HUS ja Oulun yliopistosairaala ahdinkonsa lopettamiseksi ensimmäistäkään sopuun painostavaa aloitetta niitä riidan sovittelussa edustaneelle KT:lle. Taloudellisen pakon puuttuessa lakko pitkittyy, ja sen kehityskulkuun alkavat vaikuttaa ratkaisevasti monet muut tekijät kuin ne, jotka kypsyttivät perinteiset lakkoilijat sopimuksiin.

Taito Pekkarinen
Pääkirjoitukset 34/2001 Kommentteja

Onko näyttöön perustuva lääketiede unohtanut potilaan?

Näyttöön perustuva lääketiede on vuosikymmenen aikana varttunut lääketieteen painavimmaksi paradigmaksi. Tässä Lääkärilehden numerossa esitellään ansiokas katsaus näyttöön perustuvasta sydämen vajaatoiminnan hoidosta (1). Uudet tuulet puhaltavat aina myös vastaisesti, joskus kylmästi ja pohjoisesta. Vastatuuleen tarpojat näkevät uuden lääketieteen vain keskiarvojen, ahtaasti määriteltyjen tutkittavien potilaiden ja täsmällisesti mitattavien löydösten elitisminä: ymmärtävää lääkärin työtä nujertavana, tautikeskeisenä yliopistoväen keittokirjana (2,3,4). Palvooko nykylääketiede liikaa tilastoja, satunnaistettuja tutkimuksia, kvantitatiivisia näyttöjä - onko omailmeinen potilas unohtunut?

Pekka Leinonen
Pääkirjoitukset 34/2001 Kommentteja

Nielurisaleikkauksia neljällä vuosituhannella

Nielurisojen poistoleikkaus mainitaan ensimmäisen kerran intialaisissa Susruta-kirjoituksissa 600 eKr. Tämän jälkeen aiheeseen on palattu säännöllisin välein. Leikkauksen aikainen ja sen jälkeen esiintyvä verenvuoto pysyi leikkauksen suurimpana ongelmana läpi vuosisatojen. Yhtenä uusimmista huomioista Englannissa on otettu esiin mahdollisuus Creutzfeldt-Jacobin taudin tarttumisesta leikkausinstrumenttien kautta.

Hannu Tapiovaara
Terveydenhuollon historia 33/2001 Kommentteja

Lääkärilakko on loppunut

Lääkärien yli viiden kuukauden mittaiseksi venähtänyt lakko on loppunut sopimukseen, joka antaa lääkäreille laskentatavasta riippuen kustannusvaikutuksiltaan 10,5-11,1 %:n palkankorotukset tammikuun 2003 lopussa päättyvällä sopimuskaudella. Vaikka sopimus ei toteuta Lääkäriliiton alkuperäistä palkankorotustavoitetta tai työolosuhteiden parannustoiveita, valtuuskunta hyväksyi äänestyspäätöksellä 42 puolesta 11 vastaan sovittelulautakunnan ehdotuksen sopimukseksi. Valtuuskunnan päätökseen vaikuttivat ratkaisevasti myös monet sopimuksen teksteihin saadut parannukset. Kokonaistilanne huomioon ottaen sopimuksen hyväksyminen arvioitiin lakon jatkamista ja parin viikon päähän suunniteltua laajentamista järkevämmäksi.

Jaakko Karvonen, Heikki Pälve, Markku Äärimaa
Pääkirjoitukset 33/2001 Kommentteja

Pelkkää lumetta

Lumehoitoa on pidetty lääkärin arvokkaana instrumenttina. Lumeen on kuvattu auttavan subjektiivisesti - ja jopa objektiivisesti - noin kolmannesta potilaista. Suotuisia vasteita on saatu hyvinkin erilaisissa sairauksissa, mm. kiputiloissa, astmassa, verenpainetaudissa ja sydäninfarktissakin. Päätelmät ovat perustuneet yleensä potilaan tilan muutokseen tutkimuksen alun ja lumehoitojakson välisenä aikana. Tuolloin lumevaikutusta ei voida erottaa esimerkiksi taudin luonnollisesta kulusta eikä tilastollisista harhoista (1).

Pekka Leinonen
Pääkirjoitukset 33/2001 Kommentteja

Helsingin julistuksen ongelmakohdista keskusteltiin Etelä-Afrikassa

Verrokkihoidon tasosta ja lumehoidon perusteltavuudesta samoin kuin muistakin Helsingin julistuksen tulkinnanvaraisista kohdista keskusteltiin vilkkaasti Etelä-Afrikassa järjestetyssä uudistettua Helsingin julistusta käsitelleessä kokouksessa. The Revised Declaration of Helsinki - Interpreting and Implementing Ethical Principles in Biomedical Research -kokouksen järjestivät Maailman lääkäriliitto, Pretorian yliopisto ja European Forum for Good Clinical Practice.

Salla Lötjönen
Kokous / Kongressiraportti 30-32/2001 Kommentteja

Sairaalat houkuttelevat lääkäreitä lisäpalkkioilla Julkisen sektorin vetovoima vähentynyt Ranskassa

Lääkäreitten työtilanteessa on yhteneviä piirteitä sekä Ranskassa että Suomessa. Raskas julkinen sektori ei houkuttele, joten pitääkseen virat täynnä sairaalat ovat ryhtyneet omasta aloitteestaan maksamaan lisäpalkkaa sairaalalääkäreille. Asunto voi olla ilmainen tai sitten lääkäreille tarjotaan muita etuuksia. Houkuttimia tarvitaankin, sillä parhaillaan maassa on 3 000 sairaalalääkärin virkaa ilman viranhaltijaa. Suomalaisiin kollegoihin verrattuna ranskalaiset sairaalalääkärit saavat kuitenkin selvästi parempaa palkkaa.

Matti Romanov
Uutiskirje 30-32/2001 Kommentteja

Poikkeuslaki - terassifilosofointia vakavampi kysymys

Tunnetusti uutisköyhässä kesä-Suomessa lääkärien lakko käynnisti mielipiteenvaihdon lakon keskeyttämisestä lailla. Merkille pantavaa tässä keskustelussa on ollut, että siihen eivät osallistuneet ainoastaan lakon seuraamuksiin tuskaantuneet potilaat tai muut ns. kadunmiehet, vaan mielipiteitään halusi esittää myös liuta kansanedustajia, joiden työnä tämän maan lakien säätäminen on. Riippumatta lääkärilakon lehden tämän numeron ilmestymisen aikoihin saamista mahdollisista uusista käänteistä, kysymystä mahdollisuuksista rajata lakko-oikeutta tai lopettaa meneillään oleva lakko erityislailla on varmasti syytä pohtia kesäheittoja syvällisemmin.

Taito Pekkarinen
Pääkirjoitukset 30-32/2001 Kommentteja

KT:ltä ei riittävää vastakaikua: Lääkärilakko käynnistyi 13.8. uudelleen ja laajenee jatkossa

Kolmisen viikkoa lääkärilakkoa sovitellut lautakunta ei päässyt yhteiseen sovintoesitykseen 10.8. perjantai-iltaan mennessä. Esitystä käsittelemään jo aamupäivällä kokoontuneella Lääkäriliiton valtuuskunnalla ei näin ollen ollut virkaehtosopimusasiassa mitään päätettävää. Liiton aikaisempien päätösten mukaisesti lääkärilakko käynnistyi eilen aamulla uudestaan kolmen viikon tauon jälkeen. Valtuuskunta velvoitti liiton hallituksen jättämään lakkoa 27.8. laajentavan uuden lakkovaroituksen. Jos sopua ei ennen sitä synny, lakko laajenee kaikkia yliopistosairaaloita koskevaksi käytännössä 10.9. virkariitalautakuntakäsittelyn vuoksi.

Heikki Pälve
Pääkirjoitukset 30b-32/2001 Kommentteja

Työtaistelu jatkuu!

Tämän lehden ilmestyessä tiistaina 14.8. Lääkäriliiton ennätyspitkä työtaistelu on käynnistynyt uudestaan maanantaina aamulla klo 8.00. Lakon ovat aloittaneet Helsingin ja Oulun yliopistosairaaloiden ja Kokkolan, Seinäjoen, Porin, Jyväskylän, Joensuun ja Lahden keskussairaaloiden neurologit, keuhkolääkärit, sisätautilääkärit ja kirurgit. Samoin viikon mittaisen lakkojaksonsa ovat aloittaneet samojen paikkakuntien terveyskeskuslääkärit. Kaikkiaan lakon piirissä tällä ensimmäisellä lakkotauon jälkeisellä viikolla on vajaa 1 000 lääkäriä, noin 9 % kuntasektorilla työskentelevistä lääkäreistä.

Heikki Pärnänen
Pääkirjoitukset 30b-32/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030