Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e48609, www.laakarilehti.fi/e48609

Deliriumin parempi tunnistaminen tavoitteena Pirhassa

Arviolta vähintään kolmasosa sairaalahoidossa olevista ikäihmisistä saa sekavuusoireita.

Ulla Toikkanen

Pirkanmaan hyvinvointialueen Pirhan sairaalapalveluissa perustettiin alkukeväästä delirium-työryhmä, jonka tavoitteita ovat oireyhtymän parempi tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja yhtenäiset hoitokäytännöt.

Deliriumin riskitekijöitä ovat esimerkiksi muistisairaus, aiemmat aivoverenkiertohäiriöt ja huono yleisvointi. Akuutti sairaus tai toimenpide ja sairaalaympäristö altistavat sekavuudelle.

– Yksikin tekijä voi laukaista deliriumin, mutta useimmiten kyse on monen asian summasta, työryhmän asiantuntijat kuvaavat tiedotteessa.

Tietoisuuden lisäämistä

Pirhan delirium-työryhmä on toinen Suomessa. Husissa vastaava ryhmä aloitti hieman aiemmin. Työryhmä pyrkii ennaltaehkäisyn, hoidon ja seurannan kehittämisen lisäksi lisäämään tietoisuutta deliriumista niin sote-ammattilaisten kuin kansalaisten keskuudessa.

Deliriumin tyypillisiä oireita ovat äkilliset muutokset käyttäytymisessä ja tarkkaavuudessa, ajan ja paikan tajun hämärtyminen sekä aistiharhat. Aggressiivisuus on mahdollista, mutta ei kovin yleistä.

Työryhmä pyrkii kitkemään sitkeää käsitystä, että ikääntyneiden sairaalapotilaiden sekavuus on asia, jolle ei voi mitään.

– Jos delirium tunnistetaan ajoissa, sen pahenemista voidaan hillitä. Tällä tavoin vältytään myös potilaan perusteettomalta rajoittamiselta, kertoo ryhmään kuuluva arviointiylihoitaja Aino Rantamäki tiedotteen mukaan.

Parempaa hoitoa yhteistyössä

Kyseessä ei ole yksittäinen sairaus, joten täsmälääkettä ei ole. Hoito perustuu lääkkeettömiin keinoihin.

Ennaltaehkäisyn ja hoidon menetelmät ovat pitkälti samoja. Tärkeimpiä ovat säännöllinen vuorokausirytmi, riittävä ravinto ja neste, sopiva levon ja aktiivisuuden tasapaino sekä omatoimisuuden tukeminen

Ennaltaehkäisy kannattaa, sillä deliriumin ennuste ei ole hyvä. Monen toimintakyky huononee sen myötä pysyvästi, ja delirium lisää myös kuoleman riskiä.

– Deliriumista voi kuitenkin toipua, työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Sanni Hellgren sanoo.

Deliriumin ehkäisy ja yhdenmukainen hoito edellyttävät laajaa yhteistyötä, sillä riskiryhmään kuuluvia ikäihmisiä on potilaina lähes kaikilla osastoilla.

Systemaattinen seulonta pyrkimyksenä

Moniammatillisessa työryhmässä on asiantuntijoita eri erikoisaloilta ja yksiköistä, muun muassa psykiatrialta, sisätaudeilta, kirurgisilta osastoilta ja päivystyksestä. Lisäksi mukana ovat lääketurvallisuuskoordinaattori ja geriatrian apulaisprofessori.

Yksi ryhmän tavoitteista on, että Pirhan sairaalaosastoilla aloitettaisiin deliriumin systemaattinen seulonta arviointityökalun avulla. Arviointivälineitä on jo olemassa, mutta ne eivät ole säännönmukaisessa käytössä erikoissairaanhoidossa.

Myös koulutus on tärkeää. Geriatrian konsultaatiotiimi kiertää aktiivisesti kouluttamassa henkilökuntaa.

Lue lisää: Lääkkeistä on niukasti näyttöä iäkkäiden unettomuuden hoidossa

Lue lisää: Lääke tepsii elämän loppuvaiheen sekavuuteen

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani