Kirje Yhdysvalloista

FDA:n neuvoa-antava asiantuntijakomitea totesi huhtikuun kokouksessaan, että vastoinkäymisistä huolimatta haiman saarekesolujen siirto näyttää lupaavalta hoitokeinolta diabetekseen. Saarekesolujen siirtoja on tehty toistaiseksi 405 kymmenen viime vuoden aikana. Varhaistulokset eivät olleet lainkaan rohkaisevia: vain 12 % potilaista selviytyi ilman insuliinia viikon kuluttua leikkauksesta, ja vuoden kuluttua enää 8 %. Tulokset ovat kuitenkin parantuneet, ja esimerkiksi Miamin Diabetes Research Institutessa vuonna 1996 ja sen jälkeen hoidetuista siirtopotilaista 33 % on pystynyt olemaan ainakin vuoden ilman insuliinihoitoa.

Tuula Fabrizio

Hevosurheiluvammat Suomessa

Suomen Lääkärilehdessä julkaistiin vastikään hevosurheiluvammoja koskeva artikkeli (1). Artikkelissa väitettiin, ettei Suomessa ole aiemmin julkaistu tieteellisiä raportteja aiheesta. Edustamani tutkimusryhmä on julkaissut 90-luvun alkupuolella vastaavantyyppisen artikkelin hevosen ihmiselle aiheuttamista vammoista potilailla, jotka on hoidettu Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja Lahden kaupunginsairaalassa (2). Eikö tätä artikkelia löytynyt, vai eikö sitä pidetty riittävän tieteellisenä? Omassa selvityksessämme lainaamme joitakin suomalaisia väitöskirjoihin johtaneita artikkeleita, joissa on jonkin verran selvitetty hevosurheiluvammojen taustaa verrattuna muihin liikuntalajeihin. Päijät-Hämeen keskussairaalan materiaalissa hevoseen liittyvät vammat olivat määrällisesti viidenneksi eniten vammoja aiheuttanut urheilulaji.

Raimo Niskanen

Yhteisin voimin taisteluun tuberkuloosia vastaan Karjalan Tasavallassa

Tuberkuloosisairastavuus on viime vuosina vaikeutunut Karjalan Tasavallassa ja muodostaa uhkan väestön terveydelle. Hengitys ja Terveys ry on sopinut vuonna 1999 sosiaali- ja terveysministeriön ja Venäjän Federaation Karjalan Tasavallan kanssa tuberkuloosiyhteistyön aloittamisesta. Tehostaakseen Karjalan Tasavallan tuberkuloosin vastaisia torjuntatoimia, yhteistyöosapuolet sopivat tuberkuloosin ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä perustuen tuberkuloosin torjuntaa koskeviin kansainvälisiin suosituksiin.

Marina Erhola, Liisa Parkkali

Onko suklaa terveellistä?

Suklaa on mielenkiintoinen ruoka-aine lukuisista syistä. Sen monivivahteinen historia sekä nautintoa tuovat ja ravitsemukselliset ominaisuudet tekevät siitä kiehtovan ja kiistellynkin ruoka-aineen. Päällimmäisiksi suklaan vaikutuksista nousevat sen 'lihottavuus' ja 'epäterveellisyys', mutta viime aikoina ovat esillä olleet myös suklaan mahdollisesti positiiviset ja terveyttä edistävät ominaisuudet, kuten esimerkiksi suklaan sisältämät flavonoidit. Mutta onko suklaa sittenkään terveellistä?

Essi Sarkkinen, Matti Uusitupa

Kuntaprofiilit - systematisoitua tiedonhakua suunnitteluun

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) perustamisen yhteydessä sovittiin tavoitteesta luoda menetelmä, joka kiinnittäisi terveydenhuollon suunnittelun lähtökohdat validiin tietoon kunnan asukkaiden terveyspalvelujen tarpeesta. Idea on nyt konkretisoitunut, kun ensimmäiset, Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntia koskevat palveluprofiilit on julkistettu. Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan terveydenhuollon ja keskeiset sosiaalitoimen toiminnat on mittareistettu, vertailtu ja tutkittu niiden poikkeamia Uudenmaan ja koko maan kuntien palvelujärjestelmien keskiarvolukuihin.

Taito Pekkarinen

Papua-Uudessa-Guineassa panostetaan kouluterveydenhuollon ja terveyden edistämiseen

Yeka Meninga, 14-vuotias peruskoululainen Banzin kylässä haaveilee tulevansa kyläpäälliköksi. Hän haluaisi heimonsa johtajaksi, arvostetuksi mieheksi, joka pitäisi taudit ja vitsaukset loitolla ja edistäisi terveellisiä elämäntapoja Papua-Uuden-Guinean tiheimmin asutulla, Highlandsin vuoristoalueella. Yekan koulussa aloitettiin viisi vuotta sitten terveydenedistämisprojekti, jolla pyritään muuttamaan niin nuorten kuin heidän perheidensä ja kyläyhteisöjen asenteita.

Seppo Suomela

Terveydenhuoltomme 31. sija WHO:n laatutilastoissa ei imartele

WHO julkaisi juhannuksen seudussa arvionsa jäsenmaidensa terveydenhuoltojärjestelmien toimintakyvystä. Maamme 31. sija tässä listauksessa oli varmasti jonkinmoinen yllätys, paitsi tiedotusvälineille, niin myös ainakin suurelle osalle viranomaistemme juhlapuheiden kirjoittajista. WHO:n The World Health Report 2000 ei anna perustetta omahyväiseen kehuskeluun mallimaasta, jossa on matalalla kansantuotteen kuluosuudella rakennettu pistämätön terveydenhuoltojärjestelmä.

Taito Pekkarinen

Turussakin tehdään allogeenisia kantasolusiirtoja

Suomen Lääkärilehdessä 24-26/ 2000 (s. 2647-2650) oli dos. Pirjo Koistisen erinomainen katsaus kroonisesta myelooisesta leukemiasta. Hoidon porrastuksesta puhuttaessa hänen tekstiinsä on pujahtanut kuitenkin korjausta vaativa virheellisyys: Allogeeninen kantasolusiirto on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Ehkä yleisessä tiedossa ei ole, että Turun yliopistollinen keskussairaala on Helsingin aikuis- ja lastensiirtokeskusten lisäksi allogeenisia luuytimensiirtoja ja veren kantasolusiirtoja tekevä keskus. Siirtoja tehdään sekä sisarusluovuttajilta että vapaaehtoisten luuytimenluovuttajien kotimaisesta ja ulkomaisista rekistereistä löytyviltä vapaaehtoisluovuttajilta, ja Turussa sama siirto-organisaatio huolehtii sekä aikuisten että lasten siirroista.

Kari Remes

Helsingin terveysjohto vastaa Antti Lähteenmäelle

Terveyskeskuslääkäri Antti Lähteenmäki ruoti kirjoituksessaan (SLL 24-26/2000) kovin sanoin Helsingin terveysjohtoa päätöksenteosta ja uudistusten toteuttamisesta. Kirjoitus on yhden henkilön näkökulma työnantajastaan, yksilön kokemuksena tietenkin totta. Samalla se on osoitus siitä, miten vaikeaa suuressa organisaatiossa muutosten läpivienti on. Toisin kuin kirjoituksessa väitetään, Helsingin terveysjohto on keskustellut ja keskustelee edelleenkin mielellään uudistuksen syistä ja konkreettisista ratkaisuista - muuallakin kuin lehtien palstoilla.

Matti Toivola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030