Tilaaja-tuottajamalli ja terveydenhuollon rahoitusrakenteen uudistaminen

Terveydenhuollon kustannuskriisi on johtanut kaikkialla maailmassa palvelujen rakenteen, toimivuuden ja tehokkuuden uudelleenarviointiin. Tätä kehitysvaihetta on kuvattu terveydenhuollon kolmanneksi vallankumoukseksi. Tieteellisten hoitomenetelmien kehittyminen loi ensin perustan terveyspalvelujen järjestelmälliselle tuottamiselle. Toinen vallankumous toteutui, kun terveydenhuollon saatavuus ulotettiin koskemaan tasapuolisesti koko väestöä. Nyt huomion keskipisteenä ovat laatu, kustannusten hallinta, priorisointi ja terveydenhuollolle julkisen talouden supistuessa annettava yhteiskunnallinen painoarvo.

Kari Pylkkänen

Beställar-producentmodellen och vårdens finansiering

Hälso- och sjukvårdens kostnadskris har över-allt i världen medfört omvärderingar av vårdsystemets uppbyggnad, funktionsförmåga och effektivitet. Detta utvecklingsskede har även kallats den tredje revolutionen på hälso- och sjukvårds-området. Då de vetenskapliga vårdmetoderna utvecklades lades grunden för en systematisk produktion av hälso- och sjukvårdstjänster. Då tillgängligheten på hälso- och sjukvård utökades att jämlikt omfatta hela befolkningen innebar det en andra revolution. Nu är det kvalitet, kostnadskontroll, prioritering och hälso- och sjukvårdens roll i ett samhälle med en krympande offentlig ekonomi som är i focus för intresset.

Tilanne lääkemainonnan valvonnassa

Yleisölle suunnattu lääkemarkkinointi on edelleen aktiivista. Osa lääkeyrityksistä etsii uusia toteutuskeinoja ja koettelee samalla sekä omaehtoisen valvonnan että viranomaisen kykyä pitää mainonta määräysten ja yhteisesti sovittujen ohjeiden mukaisena. Lääkemarkkinoinnin valvontakunta ja sen molemmat tarkastusvaliokunnat ovat olleet työllistettyjä, kuten aikaisempinakin vuosina. Vuonna 1996 antoi yleisömainonnan tarkastusvaliokunta kymmenkunta lehtimainonnan keskeytyskehoitusta ja useampi kuin joka kolmas televisiomainos olisi keskeytetty, jos mainos olisi rakennettu ennakkotarkastukseen tuodun ensimmäisen käsikirjoitusversion mukaisesti. Vastaava osuus oli yli puolet vuonna 1994, joka on ollut valvonnan kannalta toistaiseksi ongelmallisin vuosi.

Timo Klaukka

Ovatko Lääkäriliiton jäsenmaksut ylimitoitetut?

Luin viimeistä Ekonomi-lehteä, ja silmiini osui SEFE:n (Suomen Ekonomit, myös Akavalainen kuten Lääkäriliittokin) mainos, jossa luvataan, että kallein jäsenmaksu on enimmillään vain 3,22 mk päivältä eli puolet meidän Lääkäriliiton kalleimmasta vuosimaksusta 2 300 mk. SEFE:n mainoksesta käy ilmi hyvin kattavat palvelut, mitkä vaikuttavat tietyiltä osin jopa paremmilta kuin meidän Lääkäriliittomme. Ekonomeilla toimii Ekonomipörssi, josta voi valita haluamansa kriteerit täyttävän ekonomin, palkkatiedot saa yhdellä puhelinsoitolla, on urasuunnittelutukea etc. Miksi meidän liittomme palvelut maksavat kaksi kertaa enemmän kuin ekonomien. Onko Lääkäriliiton organisaatio mahdollisesti ylimitoitettu ja löytyykö toimintatavoista tarpeetonta puuhastelua, kun toiminta tulee näin kalliiksi? Olisiko aika auditoida Lääkäriliitto (voisiko esim. SEFE tehdä sen?)

Jaakko Kinnunen

Lääkäriliitto tarjoaa enemmän kuin muut ammattijärjestöt

Jaakko Kinnunen kysyy edellä, ovatko Lääkäriliiton jäsenmaksut ylimitoitetut. Yleiseen ammattijärjestöjen jäsenmaksutasoon verrattuna Lääkäriliiton perimä maksu on keskitasoa, prosentuaalisesti jäsenistön palkkaan verrattuna jopa alle sen. Varsinainen perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 160 mk eli se nousi viime vuodesta vain 40 markalla. Lisäksi tänä vuonna peritään ylimääräinen 150 markan lisäjäsenmaksu järjestöllisiä toimia varten, joihin joudutaan nyt varautumaan tavoitteeksi asetetun palkkarakenneuudistuksen toteuttamiseksi.

Pentti Alhola

Lääkärikoulutus ja psykoterapiat

Apulaisprofessori Erkki Väisänen arvosteli Lääkärilehden numerossa 3/97 kirjan "Kerrasta poikki - vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista" (E.B. Foa ja R. Wilson). Hän toteaa arvostelussaan, että kognitiivista psykoterapiaa ei opeteta lääketieteen perusopetuksessa missään yliopistossa Suomessa. Haluamme tuoda julki, että Turun yliopistossa on jo vuosia osana lääketieteen perusopetusta luennoitu myös kognitiivisesta psykoterapiasta. Psykiatrian kurssin aikana on kunkin alueen asiantuntijan luento perheterapiasta, kriisiterapioista, lyhytterapioista, psykoanalyysista, psykodynaamisesta psykoterapiasta ja kognitiivisesta psykoterapiasta. Viime syksynä aloitettiin myös osana erikoislääkärikoulutusta psykoterapiaopetus, jossa käydään läpi sekä psykodynaamisen että kognitiivisen psykoterapian perusteita.

Hasse Karlsson, Päivi Niemi, Raimo Salokangas

Naislääkäriyhdistys täyttää 50 vuotta

Suomen Naislääkäriyhdistys täyttää 50 vuotta 1997, ja sen kunniaksi yhdistys jakaa vuosikokouksessaan tutkimusapurahan ansiokkaalle nuorelle naislääkärille. Juhlan kunniaksi järjestetään symposio, jonka luennoitsijoiksi on kutsuttu tunnettuja naistutkijoita, mm. Pirjo Mäkelä, Leena Palotie ja Auli Toivanen. Aiheet käsittelevät lääketieteen viime saavutuksia ja tulevaisuuden näkymiä yleisotsikolla "Lääketiede kehittyy, oletko mukana?". Symposio on avoin kaikille halukkaille, se myös anotaan kurssimuotoiseksi koulutukseksi. Symposion ohjelma julkaistaan Lääkärilehdessä.

Anna-Maija Seppäläinen

Eläköön Runeberg ja Muut Suuret Suomalaiset

Octopus on isänmaallisella päällä. Eikä vain siksi että tätä kirjoitettaessa on Runebergin päivä. Vaan etupäässä siksi, että suomalaiset tutkijat ovat taas kunnostautuneet. Väsymättömät pohjois- ja eteläsuomalaiset kollegat ovat kiitäneet pitkin saloja ja jänkhiä tutkimassa potilaita, keräämässä eritteitä ja eristämässä DNA:ta. Ja mikä tulos! On löytynyt taas uusi 'mutanttisuomalainen'. Tällä naisella tai miehellä on tällä kertaa vikaa reproduktioelimien kannalta tärkeässä geenissä, follikkeleja stimuloivan hormonin (FSH) reseptorissa (FSHR). Vai onko tuo reseptori sittenkään niin tärkeä kuin on luultu. On ja ei. Odotahan, kun Octopus yrittää kertoa.

Suomen anestesiologia 50 vuotta! Ensimmäisen anestesiologimme, Eero Turpeisen, juhlahaastattelu

Eero Turpeinen on maamme modernin anestesiologian kehittäjä. Kuuluisa "Turpeisen anestesia" oli menetelmä, jonka hän otti käyttöön 1940-luvun keskivaiheilla. Siinä käytettiin skopolamiinin ja morfiinin yhdistettä esilääkityksenä ennen eetterinukutusta. Anestesia-aineiden annostelu oli tarkkaa työtä, ja anestesian antoi nyt alalle erikoistunut lääkäri, eikä sairaanhoitaja tai joku avustavasta henkilökunnasta, kuten aikaisemmin oli tapana. Suomessa anestesiologian taival alkoi kangerrellen, 1954 perustettiin Suomen Anestesiologiyhdistys ja vasta tuolloin alaa alettiin kehittää systemaattisesti. Yliopistossa ja tutkimuksen kohteena anestesiologia jäi pitkäksi aikaa jälkeen muiden Pohjoismaiden tasosta. Anestesiologit ovat aina saaneet taistella alansa arvostuksen puolesta, ja vasta viime vuosikymmeninä on oivallettu anestesian merkitys omaleimaisena erikoisalana sekä potilasturvallisuutta ja mukavuutta lisäävänä tekijänä.

Tapani Tammisto, Leena Janhunen

Uutiskirje Yhdysvalloista

ITSEMURHAN AVUSTAMINEN KORKEIMPAAN OIKEUTEEN Itsemurhan avustamista on käsitelty Yhdysvalloissa useiden osavaltioiden oikeuselimissä yksittäistapausten valossa. New Yorkissa ja Washingtonissa itsemurhan avustaminen katsottiin lainvastaiseksi, mutta asiassa vedottiin korkeimpaan oikeusasteeseen, muutoksenhakutuomioistuimeen (appellate court), joka muuttikin tulkinnan. Kuitenkin vain yhdessä osavaltiossa, Oregonissa, se on laillistettu. Nyt ratkaisu on siirtynyt korkeimpaan oikeuteen, jonka päätöstä odotetaan ensi kesänä.

Tuula Fabrizio

Alkoholi ja sairaudet

Alkoholin käytön aiheuttamat haitat ovat seuranneet ihmiskuntaa vuosituhansien ajan. Alkoholin väärinkäytön ilmiöt ovat etsimättä tuoneet mieleen, että kysymyksessä on sairaus, terveen elämän vastainen tapa. Jo roomalainen filosofi Seneca piti sitä eräänä mielenvikaisuuden muotona. Siitä huolimatta alkoholin väärinkäyttöä pohdittiin vuosisatojen ajan enimmäkseen sosiaalisena, moraalisena ja siveellisenä ongelmana. Islamin uskossa alkoholin käyttö on kielletty.

Arno Forsius

Suomen kurkkumätätapaukset 1993-1996 olivat peräisin Venäjältä

Suomessa ilmoitettiin KTL:n tartuntatautirekisteriin vuosina 1993-96 yhteensä kymmenen oireetonta tai kurkkukipuista henkilöä, joiden nielunäytteistä kasvoi toksiinia tuottava Corynebacterium diphtheriae var. gravis. Sen lisäksi saatiin tieto kahdesta tonsilliittitapauksesta, joista toisen nielunäytteestä kasvoi toksiinia tuottamaton C. diphtheriae var. mitis ja toisen toksiinia tuottava C. ulcerans. Molekyyligeneettisen tyypityksen perusteella kymmenen C. diphtheriae var. gravis -kannasta seitsemän kuului tyyppiin D1, joka Venäjällä on ollut epidemian vallitseva tyyppi, kaksi oli muita tyyppejä ja yhdessä tyypitys on vielä tekemättä.

Matti Jahkola, Jaana Vuopio-Varkila

Tartuntatautitilanne

Talvikuukausien elpynyt kaukomatkailu on viime viikkoina näkynyt suolistoinfektioiden esiintymisessä. Shigelloja on vuoden vaihteen matkoilta tuotu mm. Kiinasta, Keniasta, Egyptistä ja Turkista. Ruotsissa todettiin joulukuussa ryväs (17 kpl) Gambiasta tuotuja shigellooseja. Suomalaisia ei samojen pöytien ääressä liene ruokaillut, sillä ainakaan toistaiseksi ei ilmoituksia Gambiassa saaduista shigelloista ole tullut. Myös ulkomaisia salmonellainfektioita on joulukuussa saatu runsaimmin kaukomailla kuten Intiassa, Marokossa, Keniassa ja Kanarian saarilla, jotka kaikki ovat suomalaisten suosimia matkakohteita. Ruotsissa merkittävä osa joulukuun salmonelloista on tuotu Kanarian saarten lisäksi Tunisiasta ja Thaimaasta, joista ajoittain tulee salmonelloja myös meille. Kampylobakteereista ja Giardioista ei tartuntatautirekisteriin valitettavasti kerry tietoa tartuntapaikasta.

Tuija Leino

Pressad läkemedelsbransch

De allmänna syftemålen för social- och hälsovårdspolitiken samt i synnerhet gränsdragningarna inom hälsopolitiken borde kunna utgöra ramar även för läkemedelsbranschens agerande. Detta är emellertid förknippat med problem inte minst på grund av att nästan hela läkemedels-branschen, i motsats till hälso- och sjukvården för övrigt, baseras på privat företagsamhet. De läkemedel och den läkemedelsservice som verksamheten genererar finansieras huvudsakligen av samhället.

Kommentteja vuoristosairaudesta ja sen hoidosta sekä ennaltaehkäisystä

Luin kiinnostuksella M. Linnun, H. Hirsimäen ja P. Mustajoen kirjoituksen (SLL 36/96) vuoristosairaudesta. Sairaushan on Suomessa lähes tuntematon, mutta koska yhä useampi suomalainen hakeutuu vapaa-ajallaan vuoristoalueille, on hyvä, että suomalaiset lääkärit tuntevat sairauden ja pystyvät informoimaan potilaitaan. Oli mukava nähdä, että joku muukin kollega on kiinnostunut aiheesta. Kirjoittajien artikkeli toimii hyvänä johdantona tämän Suomessa eksoottisen sairauden saloihin.

Martin Weckman

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030