Ovatko Lääkäriliitto ja toiminnanjohtaja myymässä lääkärit 45 tunnin työaikaan?

Toiminnanjohtaja Äärimaa on Lääkäriliiton muiden neuvottelijoiden kanssa esittänyt että lääkäreiden normaali viikkotuntimäärä nostetaan 45:een. Näin lääkärit joutuisivat lisäämään työpanostaan 8 tuntia viikossa eli runsaan työpäivän.

Seppo Renvall

Seppo Renvallille

En ole esittänyt, eivätkä myöskään Lääkäriliiton neuvottelijat, että lääkäreiden normaali viikkotuntimäärä nostettaisiin 45:een. Olemme päinvastoin esittäneet, että lääkäreiden työsidonnaisuus viikossa rajattaisiin korkeintaan tähän tuntimäärään.

Ohjelmointi - viimeinen käsityöammatti

Ohjelmointi on ammatti, jota tietokoneet eivät vielä ole mullistaneet. Muutos on kuitenkin tulossa bittinikkarienkin saralle.

Erkki Karjalainen

Kuka maksaa hoidon?

Espanjassa asuva Suomen kansalainen, mutta Suomessa vailla vakinaista asuntoa ja kotipaikkaa oleva 76-vuotias eläkeläinen, viettää Espanjassa 9 kk vuodesta ja asuu kesäisin Suomessa 3 kk tyttärensä luona. Heinäkuussa tyttärensä luona ollessaan hän saa epilepsiakohtauksen, jonka aiheuttajaksi todetaan aivojen otsalohkossa sijaitseva meningeooma. Aloitetulla antikonvulsiivisella lääkityksellä kohtaukset jäävät pois, mutta meningeooman leikkausta suunnitellaan. Tehdäänkö se täällä Suomessa vai kotipaikkakunnan neurokirurgisessa yksikössä Espanjassa? Kasvainhan on hyvänlaatuinen ja ollut potilaalla varmaan hyvin pitkään. Kun ainoa oire on yksi epilepsiakohtaus, eikä kasvain aiheuta muuta välitöntä haittaa, ei leikkaus ole mitenkään kiireellinen. Toisaalta potilaan iän ja yleiskunnon huomioiden leikkauksen jälkihoidosta tulee varmaan melko pitkä, joten kaiken kaikkiaan kysymys on varsin hintavasta hoidosta.

Ilkka Kauppinen

Uutiskirje Yhdysvalloista

RYHMÄPRAKTIIKOISSA TYÖT OVAT LISÄÄNTYNEET JA ANSIOT LASKENEET Medical Group Management Association (MGMA) on jälleen julkistanut tiedot ryhmäpraktiikassa toimivien lääkärien ansiotasosta. Tiedot vuodelta 1995 on kerätty 1 380 vastaanotolta, joilla työskenteli yhteensä 28 928 lääkäriä.

Tuula Fabrizio

Petrus Hielm, Turun akatemian lääketieteen professori

Turun akatemian lääketieteen professori Nils Wallerius ehti olla virassaan vain vajaat viisi vuotta ennen kuolemaansa kesäkuussa 1704. Uuden viranhaltijan löytäminen tuotti jälleen vaikeuksia sodan rasittamassa valtakunnassa. Eräänä syynä oli myös se, että lääkärillä ei ollut Turussa mahdollisuuksia säilyttää niitä etuja, jotka hänelle lääkintäjärjestyksen mukaan olisivat kuuluneet. Lopulta saatiin suostumus Södermanlandin piirilääkäriltä Petrus Hielmiltä, joka oli Collegium medicumin mukaan "en god Academicus". Hänet nimitettiinkin kesäkuussa 1705 Turun akatemian lääketieteen professoriksi.

Arno Forsius

p Virusepidemiologinen tilanne viikoilla 38-42/1996

Enterovirusinfektioita on syys-lokakuussa löytynyt erittäin runsaasti. Valtaosa näistä löydöksistä on ECHO30-virusta, joka on viljelty ja tyypitetty ainakin 40 tapauksessa joko ulosteesta, selkäydinnesteestä tai nielusta. Osa tyypittämättömistä enteroviruksistakin lienee tätä samaa tyyppiä. Ikäjakauma painottuu 80-luvulla syntyneisiin. Tapauksia on rypäinä usealta paikkakunnalta, mm. Salosta, Vaasasta sekä pääkaupunkiseudulta. Useimmilla potilailla on meningiitin tai meningoenkefaliitin oireet, jotka ovat johtaneet sairaalahoitoon. Toipuminen on yleensä sujunut hyvin.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Hinkuyskälöydöksiä on elo-syyskuussa tehty kesäkuukausia runsaammin. Löydöksiä on ilmoitettu etenkin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiristä sekä Varsinais-Suomesta, jossa tilanne kuitenkin näyttää alkusyksyn huipun jälkeen asettuvan. Vaasan seudulta ainakin laboratorioilmoitukset ovat selvästi vähentyneet.

Tuija Leino

Kaksi hepatiitti A -epidemiaa

Lokakuussa on Jyväskylässä ja Helsingin seudulla todettu hepatiitti A -tartuntojen ryväs, joissa molemmissa näyttää olevan kyse pienestä epidemiasta. Jyväskylässä tartuntoja on erään koulun oppilaissa ja henkilökunnassa, Helsingin seudulla puolestaan erään ison yrityksen henkilökunnassa.

Matti Jahkola

Terveyskartat ohjaavat hallintoa - Turun kokemuksia

Kuntien välisiä vertailuja tehdään hyvälaatuisin, vertailukelpoisin mittarein liian vähän. Mutta myös asutuskeskuksissa vertailuja eri alueiden välillä on tehty liian vähän, koska niiden tekeminen on osoittautunut työlääksi, vaikka sen avulla saataisiin kultaakin kallimpaa tietoa.

Ilmo Parvinen

Uudenmaan erikoissairaanhoidosta tehtiin työnjakosopimukset

Helsingin sairaanhoitopiirin, Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan väliset erikoissairaanhoidon työnjakosopimukset on allekirjoitettu ja luovutettu sosiaali- ja terveysministerille. Työnjakosopimusten kylkiäisinä siirrytään HYKS:n osalta sopimusohjausjärjestelmään jo vuoden 1997 talousarviota laadittaessa ja NordDRG-ryhmittelyyn perustuvaan kuntalaskutukseen 1998 alusta lukien. Näiden ratkaisujen toteutus edellyttää alueen erikoissairaanhoidon kaikilla tasoilla toiminnallista ja henkistä uudelleenorientoitumista, jonka laatua ja määrää tuskin kukaan pystyy vielä tällä hetkellä kunnolla hahmottamaan.

Taito Pekkarinen

Arbetsfördelningsavtalen om specialsjukvården i Nyland

Avtalen om arbetsfördelningen inom den specialiserade sjukvården i Helsingfors sjukvårdsdistrikt, Nylands sjukvårdsdistrikt och på Helsingfors universitetscentralsjukhus har undertecknats och överlämnats till social- och hälsovårdsministern. Som en Biprodukt av arbetsfördelningsavtalen övergår man för HUCS vidkommande till ett avtalsstyrning redan när budgeten för år 1997 görs upp samt till på NordDRG-klassificering baserad kommundebitering från och med början av 1998. Ett genomförande av dessa lösningar förutsätter verksamhetsinriktad och individrelaterad nyorientering på alla nivåer inom regionens specialsjukvård, vars kvalitet och kvantitet knappast någon ännu kan bilda sig en adekvat uppfattning om.

Flunssan lääkehoito

Flunssaan ei ole olemassa ihmelääkettä. Nykyiset viruslääkkeet eivät ole tehokkaita, eikä antibiootteja pidä käyttää flunssan hoitoon. Eri oireisiin voidaan vaikuttaa yksittäisillä valmisteilla: antihistamiini-sympatomimeettivalmisteet ja ipratropiumbromidi vähentävät nenäoireita, tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli laskevat kuumetta sekä lievittävät särkyä, ja naprokseeni saattaa helpottaa yskää. Tuoreimman tutkimuksen mukaan sinkkipastillit lyhentävät flunssan kestoa. Valitettavasti sinkki aiheuttaa suurina annoksina liikaa sivuvaikutuksia, joten tarvitaan vielä jatkotutkimuksia ennen kuin sinkkiä voidaan ajatella käytettäväksi flunssalääkkeenä.

Tuomo Puhakka, Mika Mäkelä, Olli Ruuskanen

Kenen piikkiin?

Kenen kuuluu maksaa työstä poissaolo, kysyvät yhä useammin työnantajat harmistuneina saatuaan Kelalta kielteisen vastauksen hakemuksiinsa sv-päivärahakorvauksista. Vastausten perusteluissa todetaan varsin usein lakonisesti, ettei kyseistä henkilöä voida sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla pitää työkyvyttömänä entiseen tai sitä läheisesti vastaavaan työhön. Kuitenkin lääkäri on kirjoittanut potilaalleen, työntekijälle, asianmukaisen todistuksen, johon luottaen tämä on jäänyt pois työstään. Työnantaja on yhtä luottavaisesti täyttänyt oman osuutensa. Ja sitten tämä vastaus.

Erkki Eskelinen

Kansanterveys kohenee - luonto tuuliajolla

Reino Ruosteenoja kysyy (SLL 22-23/96.) "onko lääkäreillä syytä huoleen ihmiskunnan tulevaisuudesta?" Hän tarjoaa meille globaalista vastuuta, esittää painavat perusteensa ja päättää kirjoituksen uudella kysymyksellä "olisiko vauraan maailman jo nyt alettava opetella - sopeutumista - hallittuun elintason putoamiseen, jotta ihmiskunta selviäisi haasteistaan?"

Matti Ignatius

Ponnekaasusta

Lääkärinkö pitäisi kantaa huolta potilaansa astmalääkkeen ponnekaasun haittavaikutuksista taivaalla? Entä se potilaan "yläkerta"? Freoni on fluorimetaania ja eräs fluorietaani, halotaani, tunnetaan tehokkaana anesteettina. Lisäksi se on yleinen, neurotoksi- nen (!) teollisuuskemikaali sekä otsonikerrosta tuhoavia CFH-yhdisteitä tämäkin. Ja harhaoppinen epäilyni: Ponnekaasu taitaa sittenkin olla haitallista myös ihmiselle? Varsinkin "puolustuskyvyttömille". Inhaloituna siis! Vasta vuosien kuluttua?

Paavo Huupponen, Astma

Agnostinen tietotekniikka

Tietotekniikan parissa uskotaan moneen erilaiseen oppiin. Agnostikot eivät elämöi, he nauttivat epäluulostaan kaikessa hiljaisuudessa.

Erkki Karjalainen

Lääkintäoikeuden 11. maailmankongressi

World Association for Medical Law järjesti maailmankongressinsa tällä kertaa Etelä-Afrikassa. Kongressi kattoi terveydenhuollon lainsäädännön ja etiikan keskeiset kysymykset; aiheet ulottuivat elämän alkuun liittyvistä aborteista ja keinohedelmöityksestä sen loppuun, kuolemaan ja eutanasiaan. Neljän vuoden kuluttua kongressi saattaisi olla mahdollista järjestää Helsingissä.

Terhi Hermanson, Paula Kokkonen

Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry:n toimintakertomus 1995-96

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2 107, joista eläkkeellä olevia ja jäsenmaksusta vapautettuja oli 146. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 1996 alussa noin 3 300 lääkäriä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevat lääkärit mukaan lukien.

Nestettä intubaatioputkeen?

Kun lääkäri joutuu puuttumaan potilaansa hapetusongelmaan - olipa hengitysvaikeuden syy sitten mikä tahansa - ei aivan ensimmäisenä tule mieleen kaataa nesteitä bronkuspuustoon. Toki erilaisia lääkeaineita on jo vanhastaan totuttu laittamaan suoraan hengitysteihin myös nestemuo-dossa. Ajankohtaiseksi keskustelunaiheeksi on nyt kuitenkin noussut osittaisen nesteventilaation käyttö hengitysvaikeuden hoidossa. Tuoreimpia asiaan liittyviä tutkimuksia on äskettäin ilmestynyt työ keskosten hengitysvaikeuden (RDS, respiratory distress syndrome) hoitotuloksista osittaisella nesteventilaatiolla (Leach ym. N Engl J Med 1996;335:761-767).