Elävä vai kuollut anenkefaliapotilas?

Haluaisin esittää muutaman kommentin Pekka Louhialan artikkeliin "Anenkefalia ja elinten luovutus" (SLL 5/93).

Dopplerstetoskoopin käyttö diagnostiikassa

Dopplerefekti tarkoittaa ilmiötä, jossa äänen taajuus muuttuu korkeammaksi äänen heijastuessa äänilähdettä lähestyvästä kappaleesta ja matalammaksi äänen heijastuessa etääntyvästä kappaleesta. Dopplerstetoskooppi lähettää ultraääniaaltoja kudokseen ja mikrofoni rekisteröi heijastuneet aallot. Kun ennen kovaääniseen ohjaamista suodatetaan pois se taajuus, jolla ääni lähetetään, kuuluu kaiuttimesta äänisignaali vain silloin, kun ultraääni heijastuu takaisin liikkuvasta kohteesta. Elimistössä tällaisia liikkuvia kohteita ovat verisuonissa liikkuvat punasolut. Kun dopplerstetoskoopin anturi asetetaan iholle verisuonen kohdalle, kuuluu virtaus suhahtavana äänenä.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Työperäisten TULES-vaivojen vaikea kenttä

Nordiska Institutet för Avancerad Vidareutbildning inom Arbetsmiljön (NIVA) järjesti viime lokakuussa Islannissa kolmipäiväisen seminaarin, jonka aiheena oli työperäinen TULES-kenttä aina lihasfysiologiasta kuntoutukseen ja vakutuslääketieteeseen saakka. Hoitolinjoja sen sijaan käsiteltiin varsin vähän.

Laaja-alaisesti lanneselän vaivoista

Teoksen uusitun laitoksen toimittaja Malcolm E.V. Jayson on Manchesterin yliopiston reumatologian professori. Hän on jättänyt kirjasta tietoisesti pois varsinaisesti reumatologiaan kuuluvat selkäsairaudet kuten selkärankareuman. Siitä huolimatta sivuja on runsaasti. Kirjoittajia on myös melko paljon, 49, suurimmaksi osaksi brittiläisiä ja yhdysvaltalaisia lääkäreitä.

Toimittanut Timo Klaukka

Suomalaisen sydän

Tiesittekö, että ihmisen elinaikana sydän ennättää supistua kolme miljardia kertaa ja pumpata parisataa miljoonaa litraa verta. Tämän ja monta muuta vielä tärkeämpää asiaa minä opin virkaveljemme, Terho Toivosen uudesta kirjasta, jossa hän tarkastelee suomalaista sydäntä, sekä lääkärin että potilaan silmin.

Toimittanut Timo Klaukka

Santa Fen kapinaluostari

Uuden Meksikon alueella sijaitsee pieni Santa Fen kaupunki. Kaupungissa oleva luostari kätkee suojiinsa uuden tieteenalan syntysijan.

Käsikirjoitukset levykkeillä toimitukseen

Niitä kirjoittajia, joiden käytössä on mikrotietokone, pyydetään toimittamaan käsikirjoitus Lääkärilehden toimitukseen levykkeellä ja ottamaan huomioon seuraavat seikat:

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Hyvin munuaispatologiasta keskinkertaisesti virtsateiden taudeista

Churchill Livingstone alkoi 1986 julkaista Symmersin elinpatologian kirjasarjasta kolmatta täysin uudistettua laitosta. Munuaisia ja virtsateitä käsittelee melkein 800-sivuinen teos. Kirjoittajia on käytännössä kaksi: K.A. Porter Lontoosta on kirjoittanut 680 sivua munuaistaudeista ja lontoolainen R.C.B. Pugh 60 sivua virtsanjohtimista, virtsarakosta ja virtsaputkesta. Porterin allekirjoittaman esipuheen mukaan Symmersin osuus rajoittuu "koko käsikirjoituksen läpi lukemiseen".

Toimittanut Timo Klaukka

Matkailijan terveysopas

Taloudellisesta lamasta huolimatta ihmiset edelleen matkustavat ja matkailevat paljon. Sekä työ- että lomamatkat suuntautuvat yhä useammin eksoottisiin ympäristöihin. Matkustajaa opastavalla lääkärillä on usein sormi suussa. Hätäpäissä avuksi haalitaan opastusta sieltä sun täältä. Lopputulos on, että matkailija tietää useimmiten itse asiasta enemmän kuin lääkäri. Siksi tiivistetyt neuvot ovat lääkärille kalliit, ainakin jos mielii säilyttää uskottavuutensa.

Toimittanut Timo Klaukka

Ruttovuodet 1710-1711

Paiseruttoa oli esiintynyt Ruotsi-Suomen valtakunnassa edellisen kerran vuonna 1657. Rutto pääsi leviämään 1700-luvun alkuvuosina jälleen Keski-Eurooppaan ja vuonna 1708 se oli ehtinyt Puolaan. Silloin Ruotsi-Suomessa annettiin maaherroille ohjeet karanteenista, puhdistusten suorittamisesta ja terveyspasseista, joiden avulla rajoitettiin matkustajien ja kauppatavaroiden tuloa tautisilta alueilta.

1.3.1993 Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelman uudistaminen

Euroopan alueen Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelman valmistuttua saatiin Suomeen oma ohjelma, joka julkaistiin 1986 ensimmäisten eurooppalaisten ohjelmien joukossa. Suomen viranomaiset pyysivät sittemmin WHO:n Euroopan aluetoimistoa tekemään arvion Suomen ohjelman toteutumisesta. Kansainvälisen arviointityöryhmän tulokset julkaistiin 1991. Arvioinnin johdosta sosiaali- ja terveysministeriö asetti TK-2000 -ohjelmalle uuden johtoryhmän, joka on pyrkinyt arvioimaan yhteiskunnallisten muutosten ja maa-arvioinnin valossa vuoden 1986 ohjelman uudistamistarpeen. Ohjelman täydellisestä revisiosta luovuttiin toistaiseksi, ja johtoryhmä on valmistellut TK-2000 -ohjelmaa täydentävän yhteistyöohjelman, jonka suuntaviivat valtioneuvosto on hyväksynyt.

1.3.1993 1.3.1993 Revision av programmet Hälsa för alla år 2000

Efter det att handlingsprogrammet Hälsa för alla år 2000 för det europeiska området fastslagits, utarbetade Finland en egen nationell modell som år 1986 redovisades som en av de första i Europa. Sedermera anhöll de finländska mydigheterna hos WHO:s europeiska regionkontor om en utvärdering av programmet. Resultaten från den internationella utvärderingsgruppen publicerades 1991. De framlagda synpunkterna motiverade social- och hälsovårdsministeriet att tillsätta en ny ledningsgrupp för Hälsa-2000-strategin. Denna har nu på basis av förändringar som ägt rum i vårt samhälle samt utifrån WHO-representanternas ställningstagande försökt göra en bedömning av behovet att revidera strategin från 1986. Man har i dagsläget inte ansett övergripande ändringar vara indicerade utan arbetsgruppen har skisserat ett kompletterande program till Hälsa för alla år 2000. Riktlinjerna har godkänts av statsrådet.

Lääkärin kiire

Puhe kiireisistä lääkäreistä ei ole uutta, eivätkä uusia ole myöskään lääkärien tavanomaiset selitykset: "Työnantaja pakottaa ottamaan potilaita vastaan liian nopeasti. Resurssien karsiminen pakottaa kiristämään vauhtia entisestään, jos ei haluta, että jonotus- ja odotusajat pitenevät. Aikataulu pettää, koska osa potilaista vie yllättäen enemmän aikaa kuin oli suunniteltu." Yleensä kaikki kuitenkin hoituu kiireestä huolimatta hyvin, hoitovirheitä ei juurikaan tapahdu.

1.3.1993 Lääkärin kiire

Puhe kiireisistä lääkäreistä ei ole uutta, eivätkä uusia ole myöskään lääkärien tavanomaiset selitykset: "Työnantaja pakottaa ottamaan potilaita vastaan liian nopeasti. Resurssien karsiminen pakottaa kiristämään vauhtia entisestään, jos ei haluta, että jonotus- ja odotusajat pitenevät. Aikataulu pettää, koska osa potilaista vie yllättäen enemmän aikaa kuin oli suunniteltu." Yleensä kaikki kuitenkin hoituu kiireestä huolimatta hyvin, hoitovirheitä ei juurikaan tapahdu.

Kolesteroli ja syöpä

1970-luvulla huomattiin sattumalta seerumin pienen kolesterolipitoisuuden assosioituminen syöpätapauksiin tutkimuksissa, jotka oli alun perin suunniteltu testaamaan seerumin kolesterolin ja sepelvaltimotaudin yhteyttä. Myöhemmin kolesterolin ja syövän suhteesta on alkanut kertyä tietoa myös varta vasten tähän tarkoitukseen suunnitelluista tutkimuksista - tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Ns. prekliinisen syövän seerumin kolesterolipitoisuutta pienentävä vaikutus on tullut kiistattomasti esille tutkimuksissa. Sen sijaan seerumin matalan kolesterolitason syöpäriskiä suurentavasta vaikutuksesta ei ole vakuuttavaa näyttöä. Sitä paitsi kolesterolin ja syövän yhteys saattaa olla erilainen eri syöpätyypeissä ja eri kolesterolitasoilla. Jonkin verran näyttöä on kuitenkin kertynyt siitä, että vähentämällä ruokavaliosta rasvaa voidaan pienentää riskiä sairastua rinta-, paksusuoli- ja eturauhassyöpään. Seerumin kolesterolipitoisuuden pienentämisen lääkkein on väitetty lisäävän syöpäriskiä, mutta väitettä ei ole tieteellisesti todistettu: se perustuu alustaviin havaintoihin pienistä tapausmääristä. Jatkotutkimusten tarve tällä saralla on kuitenkin ilmiselvä.

Tero Lehto

Terveyskeskuspotilaiden makrosytoosin selvittely

Perusverenkuvan analyysissä vastaukseen kuuluu automaattisesti myös punasolujen keskitilavuus MCV. Tämän arvon suureneminen, makrosytoosi, anemian yhteydessä on selvä aihe lisätutkimuksiin. Useissa tutkimuksissa on korostettu myös anemiaan liittymättömän makrosytoosin diagnostista merkitystä. Tampereella selvitettiin terveyskeskuslääkärien makrosytoosipotilaille tekemät jatkotutkimukset. Täysin tutkimatta makrosytoosi jäi 58 %:lta miehistä ja 64 %:lta naisista. Tavallisesti taustalta kuitenkin löytyi hoidettavissa oleva sairaus. Jatkotutkimukset olivat loogisia ja ensisijaiseksi nähtiin alkoholianamneesin tarkentaminen. Lääkärien tulisi nykyistä useammin kiinnittää huomiota makrosytoosiin ja tehdä sen selvittämiseksi tarvittavat yksinkertaiset lisätutkimukset.

Kaija Heinilä Kaija Seppä

Aivot, alkoholi ja huumeet

Alkoholi haittaa varsin laajasti ihmisten hyvinvointia, mutta koska sen nauttiminen on lähes kaikkialla yleisesti hyväksytty tapa, huomiota on kiinnitetty vain kohtuuttoman juomisen haittoihin ja muu alkoholinkäyttö on aiheetta jäänyt sivuun. Riippuvuutta aiheuttavasta aineesta on myös vaikea luopua. Niinpä viimeaikaisten raflaavien tutkimustulosten popularisoinnilla tuskin pystytään toivotussa määrin vähentämään alkoholinkäyttöä.

Matti Hillbom

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden terveydelliset ongelmat

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden saapumisvaiheen terveystarkastus käsittää viranomaisten nykyisen suosituksen mukaan terveydenhoitajan haastattelun, keuhkojen röntgenkuvauksen, kardiolipiinikokeen sekä vasta-ainemääritykset hepatiitti B -viruksen ja HIV:n varalta. Alkutarkastuksissa on löydetty enimmäkseen infektiotauteja. Löydökset riippuvat ratkaisevasti siitä, mistä maasta pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat lähtöisin. Infektiotaudit eivät kuitenkaan ole merkittävä ongelma, ja vaara, että tartunta leviää ympäristöön, on vähäinen verrattuna suomalaisten ulkomailta tuomiin tartuntoihin.

Hannu Kyrönseppä Anne Forsman Kaarina Lehtonen Kristiina Salovaara

Trooppisen puun mahlasta allerginen kiusa - lateksiallergia yleistyy

Kansainvälisissä julkaisuissa on viime aikoina esitetty uusia tapausselostuksia luonnonkumista valmistettujen tuotteiden aiheuttamista yliherkkyysreaktioista. Lateksiallergiat ovat vaihdelleet käsi-ihottumasta allergiseen nuhaan ja astmaan. Suomen työperäisten sairauksien rekisterin mukaan luonnonkumin aiheuttamien uusien ammatti-ihotautitapausten määrä on terveydenhoidon toimialalla lähes kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Suojakäsineiden käytön yleistymisen myötä altistuminen lateksille lisääntyy ja herkistyneiden määrä kasvaa jatkossakin.

Veikko Kujala Kari Reijula

Akuutin psykoosin integroitu hoito II Uusien skitsofreniaryhmän psykoositapausten ennuste ja hoitoa ohjaavat kliiniset tekijät

Vuonna 1989 Kupittaan sairaalassa käynnistyneessä tutkimusprojektissa, joka sittemmin on laajentunut monikeskustutkimukseksi, on tarkoitus kehittää eri hoitokeinojen integraatiota ensi kertaa sairaalaan tulevien psykoosipotilaiden hoidossa. Hoidossa pyritään tietoisesti välttämään rutiininomaista neuroleptilääkitystä, ja projektin yksi tavoite on neuroleptilääkityksen aiheiden tarkentaminen. Lääkärilehden edellisessä numerossa esiteltiin pilottitutkimuksen alustavia havaintoja psykoosipotilaiden hoidosta ilman neurolepteja. Kirjoitussarjan tässä osassa kuvataan ennusteeseen ja hoitomuotojen valintaan vaikuttavia potilaiden kliinisiä ominaisuuksia sekä määritellään neuroleptilääkityksen aiheet integroidussa hoidossa.

Klaus A. Vuorio Viljo Räkköläinen Erkka Syvälahti Jarmo Hietala Jukka Aaltonen Juha Katajamäki Ville Lehtinen