Turun lääketieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlavuosi

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Turun lääketieteellinen tiedekunta perustettiin. Perustamispäätös tehtiin sodan keskellä kesällä 1943, ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa saman vuoden syksyllä. Ensimmäisinä vuosina tiedekunnassa oli kolme professoria ja muutama kymmenen opiskelijaa. 50 toimintavuotensa aikana tiedekunta on kasvanut ja kehittynyt sekä materiaalisesti että laadullisesti siten, että se on nyt kansainväliset mitat täyttävä korkeimman opetuksen ja tutkimuksen ahjo. Opetusta ja tutkimusta on lääketieteen lisäksi hammaslääketieteen ja hoitotieteen aloilla. Opiskelijoita tiedekunnassa on tällä hetkellä noin 1 600, varsinaisia professoreita 40 ja muita opettajia yli 150. Tiedekunnassa on väitellyt sen historian aikana n. 700 tohtoria.

Muu kirjoitus 5/1993 Kommentteja

Käytännönläheistä ensiapua pediatrian pulmiin

Taskuun mahtuva tietopaketti tavallisimpien ongelmatilanteiden varalle on jokaiselle lääkärille joskus osoittautunut kullan arvoiseksi. Oman erikoisalan perusoppikirjat ovat tähän tarkoitukseen liian jyhkeitä ja rakenteeltaan niin diagnoosikeskeisiä, ettei niistä ole nopeasti löydettävissä ensiapua ajankohtaisiin pulmiin. Tämän vuoksi useimmissa klinikoissa kiertää itse rakennettuja ohjeistoja, joista "talon tavat" uudelle apulaislääkärille sitten yleensä avautuvat.

Muu kirjoitus 5/1993 Kommentteja

Carl von Linné ja lääketiede

Carl von Linné (1707-78, vuoteen 1757 Linnaeus) tunnetaan parhaiten luonnontieteilijänä, joka loi perustan kasvien ja eläinten tieteellisille nimistöille. Hänen kiinnostuksensa luonnontieteitä kohtaan oli herännyt jo kotona, sillä hänen isänsä harrasti puutarhanhoitoa ja harvinaisten kasvien keräämistä. Linné jatkoi muiden tehtäviensä ohella luonnontieteiden tutkimista koko elämänsä ajan. Hän oli perustamassa vuonna 1739 Ruotsin tiedeakatemiaa ja hän oli myös sen ensimmäinen esimies.

pakina 5/1993 Kommentteja

10.2.1993 Fler frågor än svar i prioriteringsdebatten

Diskussionerna kring prioritering av hälso- och sjukvårdstjänster har tagit ytterligare fart efter hand som det ekonomiska läget försämrats. I offentligheten har den amerikanska Oregonmodellen samt förslag från Norge och Sverige redovisats. Sveriges läkarförbund presenterade nyligen en diskussionspromemoria i saken. Även i Finland har den offentliga sektorn börjat engagera sig i debatten och frågan utreds som bäst av STAKES, social- och hälsovårdens forsknings- och utvecklingscentral.

Muut 5/1993 Kommentteja

Farmakologisia ja kliinisiä näkökohtia uusista depressiolääkkeistä

Serotoniinia, noradrenaliinia ja usein myös dopamiinia pidetään keskeisinä välittäjäaineina mielialahäiriöiden patofysiologiassa. Siksi masennustilan hoidossa ovat nousseet huomion keskipisteiksi lääkkeet, joilla on mahdollisimman spesifinen vaikutus näihin monoamineihin. Muutaman viime vuoden aikana on Suomessa rekisteröity neljä selektiivisesti serotoniinin takaisinottoa estävää lääkeainetta ja yksi uudentyyppinen MAO-estäjä. Tähänastisen kokemuksen perusteella ne vaikuttavat teholtaan trisyklisten masennuslääkkeiden veroisilta. Ne eivät aiheuta senkaltaisia sivuvaikutuksia kuin vanhat lääkkeet ja ovat myrkytystilanteessa selvästi turvallisempia. Uusien lääkkeiden varjopuolena on kuitenkin kallis hinta.

Esa Leinonen Erkka Syvälahti
Muut 5/1993 Kommentteja

Vanhusten diabeteksen hoidon erityispiirteet

Mitä vanhemmasta potilaasta on kyse, sitä enemmän on kiinnitettävä huomiota diabeteksen aiheuttamiin komplikaatioihin, muihin samanaikaisiin sairauksiin sekä potilaan kokonaistilanteeseen. Ikääntyneiden potilaiden stressinsietokyky on heikentynyt psyykkisten ja fyysisten reservien vähenemisen vuoksi. Hallitsematon hyperglykemia aiheuttaa oireita ja altistaa vanhuksen komplikaatioille. Sen vuoksi hyperglykemian ja erityisesti oireisen hyperglykemian hallinta on perusteltua. Käytännössä hoito ja sen oppiminen voi joskus olla vanhukselle ylivoimaista. Hoito edellyttää useiden eri asiantuntijoiden kiinteää ryhmätyöskentelyä.

Onni Siitonen
Muut 5/1993 Kommentteja

Perfluorodekaliini - uusi työkalu lasiais- ja verkkokalvokirurgiassa

Silmäleikkausten ja -vammojen lasiaiskomplikaatioihin liittyi merkittävä verkkokalvon irtauman ja silmän sokeutumisen vaara aina 1970-luvun alkuun asti. Tuolloin alettiin aktiivisesti kehittää lasiaiskirurgian periaatteita ja välineistöä. Nykyään mahdollisuudet hoitaa lasiaisen ja verkkokalvon sairauksia ovat parantuneet oleellisesti mm. lasiaisen korvikkeiden ansiosta. Uutena työkaluna ovat nestemäiset fluoratut hiilivety-yhdisteet, kuten perfluorodekaliini.

Ilkka Immonen Petri Tommila
Muut 5/1993 Kommentteja

Perfluorodekaliini - uusi työkalu lasiais- ja verkkokalvokirurgiassa

Silmäleikkausten ja -vammojen lasiaiskomplikaatioihin liittyi merkittävä verkkokalvon irtauman ja silmän sokeutumisen vaara aina 1970-luvun alkuun asti. Tuolloin alettiin aktiivisesti kehittää lasiaiskirurgian periaatteita ja välineistöä. Nykyään mahdollisuudet hoitaa lasiaisen ja verkkokalvon sairauksia ovat parantuneet oleellisesti mm. lasiaisen korvikkeiden ansiosta. Uutena työkaluna ovat nestemäiset fluoratut hiilivety-yhdisteet, kuten perfluorodekaliini.

Ilkka Immonen Petri Tommila
Muut 5/1993 Kommentteja

Työnohjaus nuorten mielenterveystyössä

Nuoruusiälle ominaiset kehityspiirteet asettavat nuorten mielenterveystyölle erityishaasteensa. Artikkelissa kuvataan joitakin keskeisiä nuorisopsykiatrisessa työnohjauksessa niin terveyden- kuin sosiaalihuollossakin esille tulleita ongelmia. Näiden sektorien yhteistyö nuorten ongelmien selvittelyssä on tärkeää, ja työnohjaus sisältää yhtä hyvin tiedon välittämistä, konsultaatiota kuin psykoterapian työnohjausta.

Veikko Aalberg
Muut 5/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030