Perusteita lisävitamiinin tarpeelle ei löydy Hyperkolesterolemia ja ravinnon rasvat

Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Suomen Kardiologisen Seuran työryhmä julkisti vuonna 1988 suosituksen "Hyperkolesterolemian ja muiden hyperlipidemioiden diagnostiikka ja hoito aikuisilla". Mm. Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa (1) ja parissa muussa artikkelissa (2,3) arvioitiin suositusta ja esitettiin siihen korjausehdotuksia. Uusi suositus ilmestyi viime joulukuussa (4).

DDT YHDISTETTY RINTASYÖVÄN ESIINTYMISEEN

Ympäristömyrkkyjen vaikutusta syövän ilmenemiseen on alettu tutkia entistä enemmän. Yksi puhutuimpia tutkimuksia on viime vuonna Archives of Environmentral Health -lehdessä julkaistu tutkimus, jossa osoitettiin, että PCB:n ja DDE:n (DDT:n aineenvaihduntatuote) määrä rinnan rasvakudoksissa oli rintasyöpäpotilailla kaksi kertaa suurempi kuin terveillä verrokeilla. Näiden tulosten perusteella National Cancer Institute on päättänyt aloittaa vuonna 1994 laajemmat tutkimukset, joissa tutkitaan useiden myrkyllisten yhdisteiden yhteyttä rintasyöpään.

Toimittanut Tuula Fabrizio

20.7.1993 Kilpailu terveydenhuollossa

Suomessa 1993 alussa voimaan tullut valtionosuusuudistus ja siihen liittyvät lainsäädännölliset muutokset lisäävät merkittävästi kuntien toimintavapauksia ja päätäntävaltaa terveyspalvelujen järjestämisessä. Uudistus mahdollistaa palvelujen rahoituksen ja tuotannon jonkinasteisen eriyttämisen sekä palvelujen tuottajien kilpailuttamisen. Uudistuksen toteutuessa on mahdollista soveltaa markkinatalouden periaatteita myös terveydenhuoltoon. Tämän uskotaan lisäävän toiminnan taloudellisuutta. Kilpailun syntymistä terveydenhuollossa pidetään yleensä ainakin periaatteessa myönteisenä. Terveydenhuollon kehittämisestä käytävässä keskustelussa on kuitenkin muistettava vapaan kilpailun perusperiaatteet ja niiden soveltuminen siihen palvelujärjestelmään, joka on jo kehittynyt maahamme.

20.7.1993 Konkurrens i hälso- och sjukvården

Det reviderade statsandelssystemet och därmed sammanhängande förändringar i lagstiftningen ökar avsevärt kommunernas handlingsfrihet och beslutanderätt vid organisationen av hälso- och sjukvårdstjänster. Nyordningen kommer att medföra att finansieringsfrågorna och produktionen av service i viss utsträckning avlägsnas från varandra. Dessutom kommer den att framtvinga konkurrens mellan serviceproducenterna. När reformen genomförts kommer marknadsekonomiska principer att kunna appliceras även på hälso- och sjukvården. Detta förmodas förbättra verksamhetens lönsamhet. Konkurrens inom sjukvårdssektorn ses som i grunden någonting positivt. I den dialog som förs om utvecklingen inom denna sektor kan man emellertid inte bortse från de basala principerna för begreppet fri konkurrens och hur dessa kan jämkas samman med de serviceformer som har etablerats i vårt land.

Milloin prostatahyperplasiaa on syytä hoitaa?

Eturauhasen liikakasvun tuomat ongelmat yleistyvät väestön ikääntymisen myötä. Eturauhasleikkaukset alkavat olla länsimaissa yleisimpiä miehille tehtäviä kirurgisia toimenpiteitä. Prostatahyperplasian hoidon aiheita ja valintaa on syytä pohtia entistä tarkemmin jo taloudellisistakin syistä, mutta myös siksi, että potilaat eivät suinkaan aina ole olleet tyytyväisiä tulokseen. Prostatahyperplasian hoito on ehdottomasti aiheellinen, jos sairaus on aiheuttanut rakkoon tai ylempiin virtsateihin tiettyjä muutoksia, mutta valtaosalla potilaista hoitoratkaisu on tehtävä lievempien oireiden ja potilaalle niistä koituvien haittojen perusteella. Potilaan mielipiteellä on tällöin ratkaiseva merkitys.

Matti Kontturi

Hyödyttääkö kolorektaalikarsinooman leikkauksen jälkeinen seuranta?

Kolon- ja rektumkarsinoomaan sairastuvista potilaista 60-80 % voidaan nykyisin leikata radikaalisti. Silti syöpä uusiutuu leikkauksen jälkeen kolmanneksella potilaista. Seuranta tähtää uusiutumisen varhaiseen toteamiseen, jotta uusi radikaalileikkaus olisi mahdollinen. Karsinoembryonaalinen antigeeni (S-CEA) on herkin uusiutumisen osoitin, mutta sen käytön hyöty on varmentamatta. Käytännössä noin 10 % seurannassa olevista voidaan leikata uudelleen radikaalisti, mikä merkitsee ehkä 4 %:n korjausta kokonaisennusteeseen. Vaikka tiheitä S-CEA-määrityksiä ei voida suositella rutiinikäyttöön, on jonkinasteinen vähimmäisseuranta välttämätöntä hoidon tason seuraamiseksi.

Heikki J. Järvinen

Kuinka hoitaa uni-valverytmin häiriöistä johtuvaa unettomuutta?

Uni-valverytmi on yksi ihmisen sirkadisista rytmeistä. Sirkadiset rytmit ovat nykyisin alttiina häiriöille elämäntavoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Uni-valverytmin häiriöt voivat aiheuttaa sekä unettomuutta että liiallista päiväaikaista väsymystä. Niiden tunnistamisessa on apua yksinkertaisista keinoista, kuten uniseurantalomakkeesta. Hoitoina tulevat kysymykseen nukkumaanmenoaikojen sirkadinen siirto, sosiaaliset vihjeet ja oikein ajoitettu kirkasvalohoito sekä melatoniini.

Tiina Telakivi

Itsemurhaa yrittänyt päivystyspotilas yleissairaalassa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin itsemurhaa yrittäneiden, psykiatrista päivystyskonsultaatiota tarvinneiden potilaiden psykososiaalisia ja kliinisiä piirteitä. Huomattavan moni potilaista, noin kaksi kolmesta, oli saanut psykiatrista hoitoa jo ennen itsemurhayritystä. Hoitoon hakeutuneen potilaan ongelma tulisikin ratkaista mahdollisimman perinpohjaisesti jo hoitojakson aikana, jotta myöhemmiltä itsemurhayrityksiltä vältyttäisiin. Myös yleissairaalat ja terveyskeskukset ovat tärkeässä asemassa itsemurhien ehkäisyssä; henkilöstön pitäisi kyetä tunnistamaan somaattisten vaivojen vuoksi hoitoon hakeutuva itsetuhoinen potilas.

Juha Haatainen, Maija Purhonen, Heimo Viinamäki, Paula Ollonen Matti Pitkänen, Kyösti Väänänen, Leo Niskanen, Johannes Lehtonen

Ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuus

1980- ja 1990-luvulla tehtyjen ammatillisen kuntoutuksen seurantatutkimusten analysoinnin tarkoituksena oli selvittää kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä sitä, millä tekijöillä tuloksellisuutta on pyritty ennustamaan ja mittaamaan. Tuloksellisuutta mittaavat muuttujat liittyivät keskeisesti työhönpaluuseen ja ne olivat samoja kuin aikaisemmissakin seurantatutkimuksissa. Tuloksellisuuden yleistäminen oli vaikeaa, koska tutkimusasetelmat olivat kovin erilaisia. Psyykkisen sopeutumisen mittaaminen oli tutkimuksissa jäänyt vähäiselle huomiolle. Seurantatutkimuksissa ei yleensä ole otettu huomioon työllisyystilannetta. Kuntoutujien työhönpaluuseen vaikuttaa olennaisesti se, millaista käytäntöä työnantajat soveltavat vajaakuntoisuuden hoitamiseksi.

Markku Riipinen, Heikki Hurri, Hannu Alaranta

Lääkkeet ja luontaistuotteet - homeopaattinen näkökulma

Marja Airaksinen ja Veijo Saano kuvaavat kiitettävästi (Lääkkeet ja luontaistuotteet - paha sekaannus ja yhä pahenee; SLL 13/93) sitä ongelmakenttää, joka liittyy niin kutsuttujen luonnonlääkkeiden käyttöön, myyntiin ja kontrolliin. Tuskin on olemassa toista sellaista aluetta kuin terveys ja sairaus, joka olisi niin herkkä epäasialliselle liiketoiminnalle. Erityisesti teollistuneen yhteiskunnan rasittama ihminen, jolla on monenlaisia psykosomaattisia, vaikeasti tavanomaisina sairauskäsitteinä ilmaistavia oireita ja jolla on ikuisen nuoruuden ja kauneuden kaipuu, on varsin vastaanottavainen, kun hänelle luvataan parantumista "luonnon voimista". Taikasanalla "luonto" on lisäksi meidän teknisessä maailmassamme lähes maaginen merkitys, jota jotkut luonnontuotteiden valmistajat, niiden myyjät ja "parantajat" käyttävät sairaudella markkinoidessaan häikäilemättä hyväkseen.

Nimimerkille Dos Quixote

Painittuani Jungin, Freudin, Millerin, Kleinin, Buddhan ja Muhammedin teosten kanssa aloin ihmetellä sitä, kuinka keskeiseksi oikean kielen oikea käyttö, oikeat termit ja ilmaisut nousevat. Jopa niin että näiden kaikkien kirkkaiden ajattelijoiden sanomat hukkuvat 'onko on on vaiko eikö' -pohdiskeluihin. Aivan kuin tärkeintä olisi kuulua esikuvan hoviin eikä niinkään se, pystyykö selittämään tai ymmärtääkö itsekään, mitä oppi-isä ajattelee. En ole psykiatri, pappi enkä profeetta, mutta työssäni joudun saattelemaan ihmisiä tuntemattoman porteille tämän tästä. Kasvien taksonomiaa muistuttavasta psykiatriasta ei tässä ole työkaluksi, joten lähdimme työyhteisössä sorvaamaan tarkoitukseen sopivampaa kampea.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030