Ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuus
1980- ja 1990-luvulla tehtyjen ammatillisen kuntoutuksen seurantatutkimusten analysoinnin tarkoituksena oli selvittää kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä sitä, millä tekijöillä tuloksellisuutta on pyritty ennustamaan ja mittaamaan. Tuloksellisuutta mittaavat muuttujat liittyivät keskeisesti työhönpaluuseen ja ne olivat samoja kuin aikaisemmissakin seurantatutkimuksissa. Tuloksellisuuden yleistäminen oli vaikeaa, koska tutkimusasetelmat olivat kovin erilaisia. Psyykkisen sopeutumisen mittaaminen oli tutkimuksissa jäänyt vähäiselle huomiolle. Seurantatutkimuksissa ei yleensä ole otettu huomioon työllisyystilannetta. Kuntoutujien työhönpaluuseen vaikuttaa olennaisesti se, millaista käytäntöä työnantajat soveltavat vajaakuntoisuuden hoitamiseksi.
Koska ammatillinen kuntoutus on tavoitteellista toimintaa (1), sen tuloksellisuus asetettuihin tavoitteisiin nähden tulisi olla mitattavissa. Ammatillisen kuntoutuksen keskeiseksi tavoitteeksi on määritelty pyrkimys siihen, että vajaakuntoiselle voitaisiin taata mahdollisuus saada ja säilyttää…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



