Paras saatavilla oleva farmakologian perusteos

Toinen painos suositusta englantilaisella täsmällisyydellä kirjoitetusta farmakologian kirjasta on ilmestynyt kahdeksan vuoden kuluttua ensi painoksesta. Kirja on tarkoitettu ensisijaisesti kliinisessä vaiheessa opiskeleville medisiinareille, mutta samalla myös välttämättömäksi täydennykseksi praktikoiville lääkäreille.

Toimittanut Timo Klaukka

Lihanleikkaajat

Minun isälläni on hyvä muisti. Tosin perin spesifi. Ja hänellä on taito tulkita asiansa (toisin kuin useilla lähes Saharan kuivuuteen yltävillä luennoitsijoilla). Lisäksi isälläni on hyvä terveys, ainakin vielä.

1.5.1993 Lääkäriksi koulutettavien määrää vähennettävä tuntuvasti

Lääkäriliitto on jo vuosien ajan kiinnittänyt opetus- ja terveysviranomaisten huomiota lääkärikoulutuksen aloituspaikkamäärän suuruuteen ja tehnyt esityksiä aloituspaikkamäärän tuntuvasta vähentämisestä. Jo vuonna 1982 Laskentatyöryhmä II:ssa Lääkäriliitto esitti sisäänottomääräksi 350 uutta opiskelijaa vuosittain.

1.5.1993 Antalet nya läkarstuderande måste minskas avsevärt

Läkarförbundet har redan under många år gjort undervisnings- och hälsovårdsmyndigheterna uppmärksamma på att intagningen av nya studerande till de medicinska fakulteterna är för stor och föreslagit att utbildningsvolymen minskas. Redan år 1982 föreslog förbundet i prognosgrupp II att intagningen till de medicinska fakulteterna skulle skäras ned till 350 studerande årligen.

1.5.1993 Laparoskooppisen kirurgian nykyvaihe

Vanha sanonta "suuret kirurgit tekevät suuria viiltoja" ei enää pidä paikkaansa. Tohtori Filippe Mouret'n vuonna 1987 tekemä laparoskooppinen kolekystektomia pani alulle uudistuksen aallon, joka viidessä vuodessa on vaahtopäisenä edennyt yli koko kehittyneen maailman.

Keski-ikäisten miesten kuolleisuuteen liittyvät tekijät Helsingin liikemiestutkimuksessa

Helsingin liikemiestutkimus näytti antavan varsin masentavan kuvan sepelvaltimotaudin monitekijäisen ehkäisyn mahdollisuuksista. Tutkimuksen tausta-aineiston tarkastelu osoittaa kuitenkin tupakoinnin, kohonneen verenpaineen ja kolesterolin keskeisen merkityksen pitkän aikavälin kuolleisuuden ennustajana korkeimman sosiaaliluokan miehillä. Erityisesti huomattavaa on, että ryhmässä, joka näiden vaaratekijöiden perusteella alun perin määriteltiin vähäisen riskin ryhmäksi, niin kokonais-, sydän- kuin myös syöpäkuolleisuus on vähäisin 15 vuoden seurannassa; väkivaltakuolleisuus tosin on suurin. Syyt siihen, että liikemiestutkimuksen hoitoryhmässä vaaratekijöitten vähentyminen vaikutti sydäntapahtumiin puutteellisesti, ovat epäselvät. Osittain ne johtuvat hoitomenetelmistä, erityisesti pindololin käytöstä. Koska vaaratekijät kaikesta huolimatta lisäävät selvästi kuolleisuutta, niitä on syytä vähentää modernimmilla, turvallisemmilla hoitokeinoilla.

Timo Strandberg Veikko Salomaa Vesa Naukkarinen Hannu Vanhanen Seppo Sarna Tatu A. Miettinen

Ruokatorven refluksitaudin laparoskooppinen leikkaushoito

Parantuneesta lääkehoidosta huolimatta osa ruokatorven refluksitautia sairastavista potilaista joudutaan yhä hoitamaan kirurgisesti. Laparoskopiassa leikkaus voidaan tehdä ilman pitkää viiltoa vatsaontelon seinämään. Potilas toipuu nopeasti ja kivut leikkauksen jälkeen ovat vähäiset.

Jari Ovaska

Kohdunkaulan tukiommel hyödyllinen ennenaikaisen synnytyksen uhatessa raskauden keskikolmanneksella

Kohdunkaulan tukiompeleen asettaminen profylaktisena toimenpiteenä ennenaikaisen synnytyksen estämiseksi on menettänyt asemaansa. Päivystystoimenpiteenä raskauden keskikolmanneksella ennenaikaisen synnytyksen uhatessa se kuitenkin puoltaa paikkaansa - niin paljon paremmat lähtökohdat synnytyksen lykkääntyminen takaa lapselle. Ennen toimenpidettä on varmistuttava, ettei ongelmien taustalla ole tulehdus, ja kohdun supistelu on rauhoitettava. 1980-90 TAYS:ssa tukiommel asetettiin päivystyksessä 21.-28. raskausviikolla 17 naiselle, joilla kohdunsuu oli avautunut keskimäärin 3,7 cm ja sikiökalvot työntyivät emättimeen. Kymmenen raskautta jatkui tämän jälkeen enemmän kuin viisi viikkoa. Syntyneistä lapsista 13 jäi eloon; lasten keskimääräinen syntymäpaino oli 2 165 grammaa ja seitsemän lasta painoi yli 2 500 grammaa.

Pentti K. Heinonen Paavo Aro

Naisten riskijuominen ja pyrkimykset ongelman hallitsemiseen

Pääkaupunkiseudun naisille tehdyssä postikyselyssä kymmenesosa vastaajista ilmoitti käyttävänsä alkoholia yli riskikulutuksen rajan. Runsas juominen oli yleisintä alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä. Yhteiskunnallisella asemalla oli siihen vain vähän yhteyksiä.

Marja Holmila

Ahdistuneisuushäiriö opittava tunnistamaan paremmin

Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan sairaalloista pelko-, tuska- tai kauhutilaa, johon liittyy autonomisen hermoston liian vilkkaasta toiminnasta aiheutuvia elimellisiä oireita. Tilan muuttuessa krooniseksi potilaan toimintakyky heikkenee. Hänen on vaikea selviytyä työssä, ja hänen kykynsä hoitaa ihmissuhteita kärsii. Liiallinen ahdistuneisuus johtaa helposti välttämiskäyttäytymiseen ja ahdistusta herättävien tilanteiden jännittämiseen etukäteen. Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia, ja niillä on varsin suuri taipumus kroonistua. Häiriöiden tunnistamisessa ja hoidossa on huomattavasti parantamisen varaa.

Raimo Salokangas Simo Saarijärvi Matti Joukamaa

Yhteiskunnan palveluksesta yhteiskunnan elätettäväksi

Vajaat neljäsataa työtöntä lääkäriä ovat pieni ja ulkonaisesti katsoen hyväosainen ryhmä maan viidensadantuhannen työttömän joukossa, ainakin se valtaosa heistä, joka saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Putous kiireiseltä työuralta työttömäksi työnhakijaksi on kuitenkin karu kokemus. Turhautumista lisää vielä tieto, että käyttämättömäksi jäänyttä ammattitaitoa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kipeästi tarvittaisiin. Yhteiskunta menettää työttömäksi siirretyn lääkärin myötä kallista osaamista, jonka karttumisen ja säilymisen ehtona on työkokemus. Palkkamenon vaihtamisella työttömyyskorvaukseksi sitä vastoin säästetään koko julkisen talouden tasolla rahassakin hyvin vähän.

Nimityksiä

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kl, Kaivannon sairaalan apulaisylilääkärin virkaan (Valkeakosken mielenterveystoimisto) LL Pauli Tossavainen 1.8.93 lähtien (hakijoita 7) ja avohoidon erikoislääkärin virkaan (Lempäälän mielenterveystoimisto) LL Ulla Palosaari 1.10.93 lähtien (hakijoita 6).

Laillistetut lääkärit

Pirjo Maritta Evesti, Arja Leena Hiltunen, Tarja Helena Kopeli, Esti Iris Gratia Laaksonen, Janne Heikki Tapani Laine, Annamari Susanna Rouhos, Hannu Sakari Säävälä, Timo Tapani Uusitalo, Marja Elina Wallenius.

Erikoislääkärin oikeudet

Hannu Juhani Pösö, yleislääketiede; Taavi Elias Vähäsöyrinki, silmätaudit

Suppeat erikoisalat

Rauli Eero Uolevi Vuorenniemi, thorax- ja verisuonikirurgia (kirurgia).

Väitelleitä

LL, TkL Leena Helena Korpinen, Computer-aided decision-making for epilepsy and sleep diagnostics (lääketiede, neurologia), Tampereen yliopisto.

Kuolleita

Egmont Herbert Grönberg, Siinto Paavo Olavi Jäykkä, Tauno Antero Kalaja, Mikko Vilhelm Olki, Sten Gösta Knut Wahlström.

Lomaraha vs. pakkoloma

Markku Äärimaan vastaus oli sujuvan ympäripyöreä kuin poliitikon suusta ja hän kutakuinkin väisti kysymyksen itsekkyydestä, moraalista ja saavutetuista eduista tinkimisestä. Jos kerran jotenkin on pakko säästää, miksei vastikkeeton lomarahasta luopuminen käy? Positiivista mainettakin voi tulla. Lomautukset tuntuvat tätä hullummalta vaihtoehdolta kun tekemättömiä hommia on vaikka kuinka paljon. Mikähän mahtaa olla liiton jäsenien enemmistön kanta?

Rintasyöpäpotilaan puheenvuoro

Rintasyöpäni todettiin elokuussa 1990. Tuomioni kuului: oikean rinnan poisto ja kainalon puhdistus. Jäljelle jäi vasemmalle isohko roikkuva rinta ja oikealle tyhjää; vain sädehoidon vaurioittama ihoalue, jossa ruma arpi. Aloitin sopeutumiseni syöpään sairastumiseen ja yksirintaisuuteen. Yritin olla kiitollinen siitä että elän. Kiinnittelin proteesia hakaneuloilla rintaliiveihini näyttääkseni ulospäin mahdollisimman normaalilta. Proteesi tuntui hankalalta, inhosin sitä. Vammani ei näkynyt ulospäin, mutta se oli minussa. Oli pakko etsiä uutta ilmettä elämään, opiskelu toi hyvin sitä.

Itä-Länsi-yhteistyö Euroopan sairaaloiden välillä

Suomalaisten sairaaloiden hallinto ja käytäntö muuttuvat hyvin nopeasti. Tällöin tarvitaan paljon tietoja muidenkin maiden tapahtumista. Länsi-Eurooppa integroituu, ja tällä on vaikutusta sairaalamaailmaankin. Suomen Sairaalaliitto liitty EY:n sairaalakomitean jäseneksi. Tämän komitean toimialueella on 13 000 sairaalaa, näissä 4 miljoonaa työntekijää nyt 340 miljoonalle asukkaalle. Saman verran sairaaloita lienee EY:n vaikutusalueen ulkopuolella Euroopassa. Myös Suomen lähialueiden yhteistyö korostuu kaikin tavoin.