Kylpylähoitojen merkitys ihotautien hoidossa
Kylpylähoitojen historia ulottuu Hippokrateen ajoista nykyaikaan, mutta kylvyin hoidettavien tautien kirjo on muuttunut vuosien saatossa.
Osa kylpylähoidoista on suunnattu ihotauteihin, sillä kylpyvesien ja suolahuoneiden mineraalisuolat rauhoittavat tulehdusta niin ihossa kuin limakalvoissa. Mineraalien koostumuksen ja pitoisuuden tautikohtaista optimia ja tehokkainta hoitotapaa ei ole kunnolla selvitetty. Sen takia ei tiedetä tarkkaan, mitä ihotauteja kylpylöissä kannattaisi hoitaa ja kuinka hoito pitäisi toteuttaa. Kunnollisia kliinisiä ja kokeellisia tutkimuksia kaivataan.
Kylpylät olivat Hippokrateen aikana (noin 460 - noin 375 e.a.a.) merikylpylöitä, ja hoitoa sanottiin thalassoterapiaksi (kr. thalassos = (Väli)meri), ja Hippokrates itse hoiteli potilaitaan Aegeanmeren vedellä Kos-saarellaan. Muita nimiä vesikylpyhoidolle ovat vuosien saatossa olleet balneo- ja…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
