• Kipu, unettomuus ja masennus vievät työkyvyn

    Kymmenen vuotta sitten julkaistu laaja eurooppalainen tutkimus osoitti, että Suomessa ollaan kipuoireiden takia huomattavasti enemmän poissa töistä kuin muissa Euroopan maissa (1). Pitkään on tiedetty, että kipu ja masennus esiintyvät usein yhtäaikaisesti. Kivun ja masennuksen välinen yhteys on todennäköisesti kaksisuuntainen. Mitä useammassa paikassa on kipua, sitä suurempi on masennuksen todennäköisyys. Masentuneet myös raportoivat enemmän kroonista kipua (2). Kipu heikentää masennuksen hoitovastetta (3) ja potilaan toimintakykyä varsinkin esiintyessään samanaikaisesti unettomuuden kanssa (4).

    Tuula Oksanen, Marianna Virtanen

    Tiede­pääkirjoitus ‐ 15.1.2016 ‐ 1-2/2016 ‐ Kommentteja

  • Testosteronikokeilujen aiheuttamat haitat ja kulut kuriin

    Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 aktiivista dopingaineiden käyttäjää (1). Heistä valtaosa on treenaamisesta ja terveellisistä elämäntavoista kiinnostuneita nuoria miehiä, jotka tilaavat dopingaineita tai niitä epäpuhtauksina sisältäviä treenibuustereita internetistä.

    Saara Metso

    Tiede­pääkirjoitus ‐ 22.1.2016 ‐ 3/2016 ‐ Kommentteja

  • Eteisvärinän katetriablaatio: lumetta vai kustannusvaikuttavaa hoitoa?

    Kriittisimmät kommentit vertaavat katetriablaatiota jopa lumehoitoon.

    Heikki Huikuri

    Tiede­pääkirjoitus ‐ 29.1.2016 ‐ 4/2016 ‐ Kommentteja

  • Miten moderni virusdiagnostiikka auttaa kliinikkoa

    Molekyylibiologisten menetelmien ansiosta virusinfektioiden diagnostiikka on viime vuosina edistynyt huomattavasti. Virusten nukleiinihappojen (DNA, RNA) osoittaminen, useimmiten polymeraasiketjureaktiolla (PCR), on nykyään virologista diagnostiikkaa tekevien laboratorioiden päivittäistä toimintaa. Verrattuna perinteisiin virologisiin diagnoosimenetelmiin PCR-menetelmien etuja ovat nopeus, suuri herkkyys ja tarkkuus. Näytteen käsittelyyn ja testin suorittamiseen kuluu parhaimmillaan vain muutamia tunteja ja tulos voidaan antaa kliinikolle samana päivänä. Lisäksi PCR-menetelmillä voidaan todeta viruksia, jotka eivät kasva soluviljelmissä tai joille ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään kliiniseen käyttöön soveltuvaa antigeeninosoitustestiä. Esimerkiksi vakaviakin hengitystieinfektioita aiheuttavat bokavirus ja monet rinovirukset voidaan diagnosoida vain PCR-menetelmällä.

    Tytti Vuorinen, Ville Peltola

    Tiede­pääkirjoitus ‐ 5.2.2016 ‐ 5/2016 ‐ Kommentteja

  • Mitä vauvan katse kertoo?

    Vauva on ensimmäisistä elinvuorokausista alkaen erityisen herkkä hakeutumaan katsekontaktiin ja suuntaamaan tarkkaavaisuutensa toiseen ihmiseen, ja tämä luo pohjan sosiaalisten taitojen kehitykselle. Vauvat myös oppivat ensimmäisen elinvuotensa aikana, että toisten ihmisten katsekäyttäytymiseen sisältyy merkittävää informaatiota.

    Aulikki Lano, Marjo Metsäranta, Sampsa Vanhatalo

    Tiede­pääkirjoitus ‐ 29.1.2016 ‐ 4/2016 ‐ Kommentteja

  • Alkoholin terveyshaitat ja hintapolitiikka vaakakupeissa vastakkain

    Suomalaisten alkoholinkäytön ja alkoholilainsäädännön historiasta huomataan, että alkoholipolitiikka on huomattavasti haasteellisempaa kuin tupakkapolitiikka. Molemmissa on kautta aikojen pyritty sekä terveydellisten että sosiaalisten haittojen vähentämiseen, tupakkapolitiikassa onnistuneesti, mutta alkoholipolitiikassa ei niinkään. Vaikka tupakkakuolemia on edelleen Suomessa vuosittain 4 300 (1), on yli 50-vuotiailla miehillä tupakkakuolemien osuus kaikista kuolemista pudonnut 1970-luvulta 2010-luvulle lähes kolmanneksesta alle viidennekseen (2). Alkoholikuolleisuus on sen sijaan 1970-luvulta jatkuvasti lisääntynyt lukuun ottamatta vuosia 2008–2012, jolloin kuolleisuus

    Tiina Laatikainen

    Tiede­pääkirjoitus ‐ 12.2.2016 ‐ 6/2016 ‐ Kommentteja

  • Kliinisten tutkimusten aineisto avoimeksi

    Kansainvälinen lääketieteen päätoimittajien järjestö (ICMJE) on julkistanut ehdotuksen, jonka mukaan interventiotutkimusten aineisto on saatettava muiden nähtäväksi kuuden kuukauden kuluessa artikkelin julkaisemisesta (1,2). Aineistolla tarkoitetaan tietoja, joihin tutkimuksen tulokset perustuvat, tarpeellisine metatietoineen. Tieto on tuotettava sellaisessa muodossa, josta potilaita ei voi tunnistaa. Interventiotutkimuksella tarkoitetaan suunnitelmaa, jossa potilaat saavat prospektiivisessa asetelmassa tutkimushoitoa. Tutkimuksessa voi olla vertailuryhmä tai se voidaan tehdä ilman vertailuryhmää.

    Päivi Hietanen

    Tiede­pääkirjoitus ‐ 12.2.2016 ‐ 6/2016 ‐ Kommentteja

  • Biosimilaarit – lääke kustannusten hallintaan

    Biologisen lääkkeen vaikuttava aine on biologisesta lähteestä tuotettu. Biologiset molekyylit ovat rakenteeltaan suurempia ja monimutkaisempia kuin kemiallisesti tuotetut molekyylit. Ne voivat olla esimerkiksi terapeuttisia proteiineja, DNA-rokotteita, monoklonaalisia vasta-aineita tai fuusioproteiineja.

    Lauri Pelkonen, Leo Niskanen

    Tiede­pääkirjoitus ‐ 22.1.2016 ‐ 3/2016 ‐ Kommentteja

  • Umpilisäketulehduksen hoidosta tarvitaan lisää tutkimustietoa

    Miten pitäisi hoitaa lievää tautimuotoa sairastavat potilaat?

    Pauli Puolakkainen

    Tiede­pääkirjoitus ‐ 19.2.2016 ‐ 7/2016 ‐ Kommentteja

  • Kansallinen ihosyöpäohjelma tarvitaan nyt

    Ihosyöpä on yleisin syöpätyyppi valkoihoisessa väestössä, ja näiden syöpien ilmaantuvuus on kasvanut viime vuosikymmeninä hälyttävän nopeasti (1,2). Suomessa Syöpärekisterin huhtikuussa 2015 päivitetyn tilaston mukaan uusien ihosyöpätapausten määrä on lisääntynyt 1960-luvulta alkaen peräti 9-kertaiseksi (kuvio 1), kun muiden syöpien ilmaantuvuus on kasvanut 2,6-kertaiseksi. Ilmaantuvuuden kasvu johtuu merkittävin osin väestön vanhenemisesta, mutta myös immuunijärjestelmää lamaavien lääkkeiden lisääntyneestä käytöstä.

    Ilkka Harvima, Veli-Matti Kähäri, Annamari Ranki, Erna Snellman, Kaisa Tasanen-Määttä

    Tiede­pääkirjoitus ‐ 19.2.2016 ‐ 7/2016 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
HUS lisää etävastaanottoja

Apotin Maisa-sovellus on ensisijainen vaihtoehto etävastaanotolle.

Ajassa
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluihin henkilöstömitoituksen arviointitaulukko

Henkilöstön riittävyyttä ei kuitenkaan arvioida pelkästään taulukon tuottaman tiedon perusteella eikä tietoa tulkita kategorisesti.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Vaikea astma

Keuhkopodcastissa kysytään muun muassa mitä tehdä, kun astman tavanomaiset hoitokeinot eivät riitä?

Ajassa
Intian variantti leviää nopeasti Keski-Pohjanmaalla

Soite siirtyi pikavauhtia Euroopan parhaasta koronatilanteesta leviämisvaiheeseen.

Ajassa
Lääkäriopiskelijoiden motivaatio laski Helsingissä

Erityisesti laskua näkyi ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoilla.

Ajassa
Sote-alan työväkivaltaa on mahdollista hallita nykyistä paremmin

Suuri osa työpaikoilla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin.