Aivojen sisäsyntyisellä rytmillä voi olla tärkeä merkitys muistiprosessin kehittymisessä

Väitöstyössä selvitettiin kehittyvässä hippokampuksessa ilmenevän sisäsyntyisen hermoverkkoaktiivisuuden syntymekanismi. Hippokampus eli aivoturso on aivokuoren alue, joka osallistuu aikuisella pitkäkestoisen muistin tallentamiseen. Jo 1980-luvulta lähtien on tiedetty, että varhaisessa yksilönkehityksen vaiheessa hippokampus tuottaa aistiärsykkeistä riippumatonta sisäsyntyistä hermoverkkoaktiivisuutta. Tällainen aktiivisuus ilmenee samanaikaisesti useissa hermosoluissa jättiläismäisinä depolaroivina kalvopotentiaaleina. Sen on ajateltu vaikuttavan hermosolukytkentöjen muodostumiseen ja häviävän yksilönkehityksen aikana.

Sampsa Sipilä

Lisäkivesten geenitutkimuksella kohti uutta miesten ehkäisymenetelmää

Kivesten tuottamat siittiöt kulkeutuvat viejätiehyiden kautta lisäkivekseen. Lisäkivekseen saapuvat siittiöt eivät vielä pysty hedelmöittämään munasolua ja myös niiden liikkumiskyky on puutteellinen. Lisäkiveksen tehtävänä on jatkaa siittiöiden kypsymistä hedelmöityskykyisiksi ja huolehtia kypsien siittiöiden varastoimisesta. Vielä ei tiedetä, mitkä geenit ovat välttämättömiä lisäkiveksen toiminnalle.

Jenni Jalkanen

Lääkehoidon tulokset parantuneet lastenreumassa

Yleisimmin lastenreuman hoidossa käytetty peruslääke on metotreksaatti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metotreksaatin aiheuttamien maksavaurioiden yleisyyttä lastenreumaa sairastavilla potilailla. Potilailta, jotka olivat saaneet hoitoa yli kolmen vuoden ajan tai joiden verikokeissa oli merkkejä maksan toimintahäiriöstä, otettiin maksan koepala mikroskooppitutkimukseen. Pientä viikkoannosta, alle 20 mg/m2, saaneilla lapsilla ei todettu muutoksia mikroskooppitutkimuksessa. Isompaa annosta saaneilla potilailla muutokset olivat lieviä. Metotreksaatti ei aiheuta pienin annoksin maksamuutoksia ja isompia annoksia käytettäessä mahdollisesti syntyvät muutokset näyttävät olevan korjautuvia.

Jarkko Haapasaari

Ihminen "kuulee" myös silmillään

Ihminen havaitsee puhetta sekä nähdyn että kuullun aisti-informaation perusteella: niin puheäänellä kuin puheeseen liittyvillä kasvojen liikkeilläkin on merkitystä puheeseen sisältyvän viestin välittämisessä. Tarkkaavaisuus säätelee kaiken aisti-informaation käsittelyä aivoissa ja mahdollistaa keskittymisen oleellisiin ärsykkeisiin.

Johanna Pekkola

Miessukuhormonireseptorin toiminta geenien luennan säätelyssä

Miessukuhormonit saavat aikaan miehisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisen ja ne liittyvät vahvasti sekä normaaliin että pahanlaatuiseen eturauhasen kasvuun. Kaikkien eturauhassyöpien kasvu on aluksi androgeeniriippuvaista ja niiden kasvua voidaan hillitä androgeenivaikutusta salpaamalla käyttämällä androgeenien synteettisiä vastavaikuttajia, antiandrogeeneja. Valitettavasti antiandrogeenien vaikutus yleensä heikkenee ja häviää ajan myötä eikä syytä tähän ilmiöön tunneta. Androgeenireseptori on geenien luentaa säätelevä transkriptiotekijä, joka tunnistaa ja sitoutuu kohdegeeniensä säätelyalueille perimässä, kun miessukuhormonia on tarjolla. Vaikka reseptorin aminohappojärjestys selvitettiin jo yli 15 vuotta sitten, sen vaikutusmekanismien yksityiskohtia, erityisesti antiandrogeenien toimintamekanismeja, ei vielä tunneta kunnolla. Tuoreiden tutkimusten mukaan jotta androgeenit voivat säädellä kohdekudostensa geenien luentaa, tarvitaan androgeenireseptorin ja miessukuhormonin lisäksi useita muita proteiineja, ns. koregulaattoreita.

Zhigang Kang

Farmakologinen esialtistus sepelvaltimoiden ohitusleikkauksissa

Farmakologinen esialtistus (pharmacological preconditioning, PPC) on osoittautunut potentiaaliseksi mahdollisuudeksi parantaa sydämen suojausta sydänleikkauksen aikana. Tätä aihetta käsittelevät tutkimukset ovat kuitenkin harvinaisia ja perustuvat pääasiassa koe-eläimillä tehtyihin tutkimuksiin. Tässä työssä tutkittiin sydämen suojausta ja yleistä leikkaukseen liittyvää tulehdusreaktiota käyttäen diatsoksidia, isofluraania ja bradykiniiniä elektiivisillä sepelvaltimo-ohitusleikkauspotilailla.

Xin Wang

Pitkäaikainen PUVA-hoito lisää melanooman vaaraa

Vaikeiden tulehduksellisten ihosairauksien hoidossa joudutaan käyttämään elimistön puolustusjärjestelmään vaikuttavia hoitoja ja lääkkeitä. Näitä hoitomuotoja ovat mm. PUVA-hoito sekä siklosporiinilääkitys. Nämä hoidot ovat tehokkaita, mutta puolustusjärjestelmään vaikuttavina hoitoina niihin voi pitkällä aikavälillä liittyä lisääntynyt syöpäriski. Syövän kehittyminen on monimutkainen, useita vuosia kestävä tapahtumasarja. Mahdolliset pitkäaikaissivuvaikutukset eivät ole olleet tiedossa hoitoja aloitettaessa, ja epidemiologiset pitkäaikaistutkimukset ovat ainoa tapa saada uutta tietoa eri hoitomuotojen mahdollisesta syöpäriskistä.

Liisa Väkevä

Lähes puolet aikuisista helsinkiläisistä on herkistynyt jollekin yleiselle allergeenille

Astmaa sairastaa Suomessa 6-7 % aikuisista ja sairaus on yleistynyt. Allergiataipumus on aikuisilla myös lisääntynyt: 47 % helsinkiläisistä on ihopistokokeiden perusteella herkistyneitä yleisille allergiaa aiheuttaville tekijöille. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen esiintyvyys, 3-4 %, on puolestaan pienentynyt aiempaan nähden, toisaalta vain 19 % tähän viittaavia oireita ilmoittaneista oli saanut diagnoosin.

Paula Pallasaho

Syljen laatu vaikuttaa huuliherpesalttiuteen Hannamari Välimaa

Yksilöllinen alttius toistuvalle herpes simplex -viruksen (HSV) aiheuttamalle huuliherpekselle vaihtelee paljon. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin, mitkä immuunipuolustuksen tekijät voisivat selittää tätä vaihtelua. Tutkimuksessa todettiin ihmisillä olevan syljessä HSV-infektiota estäviä tekijöitä erilaisia määriä. Lisäksi havaittiin, että alttiuteen vaikuttaa HSV:llä aktivoitujen T-auttajasolujen erittämien viestimolekyylien laatu.

Terapia peittoaa unilääkkeet ikääntyneillä

Ikäihmiset käyttävät paljon unilääkkeitä, joista on heikosti näyttöä mutta runsaasti erilaisia haittavaikutuksia. Norjalaistutkimuksessa satunnaistetiin unihäiriöistä kärsiviä, keskimäärin 61-vuotiaita kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen sai kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) (n = 18), toinen tsopiklonia (n = 16) ja kolmas lumetta (n = 12) kuuden viikon ajan. Potilaita seurattiin aktiivihoitoryhmissä puoli vuotta. CBT sisälsi mm. koulutusta ja neuvontaa unihygieniasta, kognitiivista terapiaa sekä rentoutustekniikoiden harjoittelua. CBT toistui viikottain noin tunnin ajan kuuden viikon ajan. CBT-hoito johti parempaan unen laatuun ja hoitoa saaneet olivat vähemmän hereillä yöllä. Sekä lyhyt- että pitkäaikaistulokset erosivat merkitsevästi kahdesta muusta ryhmästä. Kokonaisnukkumisaika oli sama kaikilla ryhmillä. Tsopiklonin käyttäjät eivät eronneet lumeen käyttäjistä. Tutkimus on pieni, mutta lupaava. Kuuden kerran hoito voisi olla toteutettavissa myös muissa konteksteissa, mutta kognitiivinen terapia vaatii oman asiantuntemuksensa.

Kaisu Pitkälä