Tutkijan ROA?

"Professoreista tuli kanslisteja. Hallintoa on järjettömästi" (Jukka-Pekka Saraste, Helsingin Sanomat 21.1.2013). Runsaat neljä vuosikymmentä sitten aloittaessani väitöstyötäni Turun yliopistossa, professori oli vielä osa arvostettua tutkijaeliittiä. Kun silloisetkin laitosmäärärahat olivat niukat, professori Kaarlo J.W. Hartialan hankkimalla NIH-apurahalla oli suuri merkitys. Sen tuella syntyi lukuisia väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä.

Harri Vainio

Työhyvinvoinnin nälkä ja 
liiton eväät

Lääkärin etiikkaan kuuluu, että hän tarvittaessa hakee aktiivisesti apua itselleen.

Aikaa ajattelulle

Päivässä ei ole riittävästi aikaa ajatella. Enkä ole ainoa tämän huomion tehnyt nuori kollega.

Psykiatriaa ja antiikin myyttejä

Monet psykologian ja psykiatrian termit ovat peräisin klassisista kielistä, joskin merkitykset ovat voineet muuttua alkuperäisistä. Kreikan psykhe tarkoitti sielua tai elävää henkeä. Tästä johdettu psykhosis ei alun perin ollut mielisairaus, vaan elämän hengen antaminen jollekulle. Toisinaan elämän hengestä käytettiin myös sanaa pneuma, jonka merkitys liittyi myös varsinaiseen hengittämiseen. Tätä vastaa latinassa sana spiritus.

Kävelyllä oravanpyörässä

Yksi mielikirjailijoistani, Haruki Murakami on kirjassaan "Mistä puhun kun puhun juoksemisesta" rinnastanut elämänasenteensa pitkänmatkanjuoksuun: "Jos meinaa päästä eteenpäin", Murakami toteaa,"täytyy pitää yllä rytmiä. Tämä on tärkeää pitkissä projekteissa. Kun pääsee kiinni rytmistä, loput saa kaupanpäällisiksi." Filosofisen näkökulman lisäksi Murakami konkreettisesti juoksee, tavoitteenaan juosta joka päivä.

Anu Wartiovaara

Parempaa eTerveyttä eLääkäreiden voimin

Konsonanttikieli tuottaa kliinisen työn ja tietotekniikan ymmärryksen väliin osaamistyhjiön, jolla voidaan rahastaa.

Siellä missä terveys kasvaa

Thaimaassa on paremmin toimiva perusterveydenhuolto kuin Suomessa.

Lääkärin käyttöohje potilaalle

Tietokirjailija Satu Salosen mukaan tämä on parannettu, lyhyempi versio vuonna 2006 julkaistusta, runsaasti kiitosta saaneesta kirjasta "Sairaan hyvä potilas". Kirjassa käsitellään sairastumiseen ja pitkäaikaiseen sairastamiseen liittyviä teemoja laajasti ja perusteellisesti pääosin kirjailijan omiin kokemuksiin nojautuen. Käytännönläheinen potilaan ohjeistus jatkuu läpi koko teoksen, mutta Salonen taustoittaa teemojaan laajoilla faktatiedoilla mm. terveydenhuollon menoista, yhteiskunnan tukimahdollisuuksista ja hoidon jatkuvuuden merkityksestä. Tätä hyväntahtoisen ja sarkastisen huumorin maustamaa teosta voi sairastelijoiden lisäksi lukea kuka vain. Toivottavasti siihen tutustuu myös jokainen ihmisenlukutaitoinen tai sitä opetteleva lääkärikin.

Liisa Hiltunen

Potilaan ja lääkärin sujuvaa vuoropuhelua

Kuin jatkumona potilaan näkökulmaa painottavalle Sairasta!-kirjalle ovat tietokirjailija Satu Salonen ja neurologi Markus Färkkilä yhdessä kirjoittaneet teoksen, jossa potilas ja lääkäri käyvät saumatonta ja taitavaa vuoropuhelua. Osapuolet hahmottavat toistensa aikeet, tarpeet ja tarkoitukset - ei vain puolesta sanasta ja yhteisestä kielestä, vaan myös aidosta yhteisestä ymmärryksestä. Toimivan vuorovaikutuksen peruspilarit nousevat esiin niin rivien välistä kuin suorasukaisina kannanottoina ja kommentteina sekä terävinä analyyseinä erilaisista potilas- ja lääkärityypeistä ja kohtaamisen muista elementeistä.

Liisa Hiltunen

Seikkailuvammojen epidemiologiaa

Kirja käsittelee tieteellisen tiedon valossa seikkailu- ja extremeurheilussa esiintyviä vammoja, niihin vaikuttavia tekijöitä ja ennaltaehkäisyn strategioita. Kirja mainostaa olevansa ensimmäinen kattava teos seikkailu-urheilussa syntyvien vammojen epidemiologiasta. Siihen on koottu alan johtava tieto aihepiiriä käsittelevistä julkaisuista.

Heikki Karinen