3902 osumaa

Onko tilaaja-tuottajamalli tiensä päässä?

1990-luvulla on monissa Euroopan maissa pyritty kehittämään tilaajien ja tuottajien aitoa eriyttämistä ja sopimusohjausjärjestelmää, jossa tilaajat ja tuottajat sopivat palvelujen määrästä, laadusta ja hinnoista. Aitoon sopimusohjausjärjestelmään liittyvät myöskin sanktiot. Järjestelmän perusperiaatteisiin kuuluu kilpailuttaminen, sisäiset markkinat, jossa tilaajaorganisaatiot voivat kilpailuttaa sekä julkisin varoin ylläpidettyjä palvelutuottajasairaaloita että yksityisiä sairaaloita.

Arvo Relander

Opas pohjoismaisille lihavuuden torjujille

Lihavuus on jatkuvasti kohentanut asemiaan niin ammattiauttajien kuin maallikoidenkin huomion kohteena. Tämä johtuu osin perustietämyksen ripeästä lisääntymisestä, mutta myös tämän oleellisen kansanterveysongelman jatkuvasta yleistymisestä. Vaikka lihavuuden määrittely ei aina onnistu kaikkia tyydyttävällä tavalla, ollaan nykyisin yksimielisiä sen terveyttä vaarantavista seuraamuksista. Terveydenhuollon koulutuksessa lihavuus on usein kuitenkin ajautunut vain toissijaiseen rooliin muiden näyttävämpien ongelmakokonaisuuksien sivustalla. Tämä ensimmäinen pohjoismainen lihavuusoppikirja pyrkii osaltaan korjaamaan tätä puutetta ja tähtää tavoitteeseen, jonka mukaan sitä suositellaan paitsi lääkärikoulutukseen myös muille terveyssektorin opiskelijoille ja valistuneille maallikoille.

Antti Reunanen

Elinkautisen oppijan opas

Monien mielestä näyttöön perustuva terveydenhuolto (NPTH) on tulevan vuosituhannen tieteellinen ja ammatillinen perusta; jotkut taas kuulevat siinä vanhoja käsitteitä uudella slangilla. Oli miten oli, tämä ajattelumalli on jo alkanut vaikuttaa käytännön työtapoihimme. NPTH:n oppi- ja käsikirjoja sekä tieteellisiä lehtiä on saatavilla jo monille erityisaloille. Perusterveydenhuollon epidemiologia ja muut ominaispiirteet - jatkuva hoitosuhde, valppaan seurannan taitava käyttö, medisiinan lisänä sosiologian, sielunhoidon ja mytologiankin taitojen tarve - vaativat näyttöpohjaisen päätöksenteon turvaksi joitakin omia ratkaisuja. Tämä käytännönläheinen kirja sopii oivallisesti perusterveydenhuollon ja sen tiimien tarpeisiin.

Marjukka Mäkelä

Kardiologia tieteellisen näytön valokeilassa

Tieteelliseen näyttöön perustuva lääketiede on nykypäivän tunnussana. Kontrolloitujen hoitokokeilujen ja meta-analyysien alalla kunnostautunut professori Salim Yusuf, jonka toimipaikkana on nykyään McMaster University, Hamilton, Kanada, on yhdessä neljän muun kansainvälisesti tunnetun kollegansa kanssa toimittanut ensimmäisen oppikirjan, jossa sydän- ja verisuonisairauksien diagnostiikkaa, ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan tieteellisen näytön valossa. Toimittajien lisäksi kirjoitustyöhön on osallistunut kaikkiaan 126 kirjoittajaa eri puolilta maailmaa.

Kalevi Pyörälä

Hoitopalvelut säilyvät kun toimeen tartutaan

Terveydenhuollon kokonaismenot ovat Suomessa tällä hetkellä noin 7,5 % kansantuotteesta. Tämä on OECD-maiden keskitasoa. Menot ovat keskitasoa myös asukasta kohden laskettuna. OECD:n Suomea koskevassa maa-arviossa tämän vuoden elokuulta voidaan todeta, että terveyspalveluiden osalta ei todellakaan voida puhua kustannuskriisistä. Raportin perusteella sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa kansainvälisesti arvioiden tasokkaita. Henkilökunta on hyvin koulutettua ja motivoitua. Väestö arvostaa saamiaan palveluita. Suomalaiset ovat EU-maita koskeneen selvityksen mukaan lisäksi yhdessä tanskalaisten kanssa tyytyväisimpiä terveyspalveluihinsa ja vaativat vähiten muutoksia palvelujärjestelmään.

Rauno Saari

Stayin" alive

Lastentautioppi on saanut uuden päivystysoppaan. Aiempiin oppaisiin verrattuna se on uudistunut siten, että uusi opas edustaa linjauksillaan koko Suomea. Kirja ei siis opeta vain yhden klinikan käsitystä, vaan sen koostamiseen on osallistunut 80 kirjoittajaa kaikista yliopistoklinikoista ja muista sairaaloista. Jokaisen kappaleen kirjoittajina on ainakin kaksi henkilöä, jotka molemmat työskentelevät eri paikkakunnilla. Pienessä maassa konsensuksen hakeminen on järkevää ja kannatettavaa, koska se lisää potilasturvallisuutta ja vähentää koulutettavien hämminkiä. Tästä myönnettäköön tekijöille pisteet.

Outi Aikio

Kullekin kulttuurinsa mukaan?

Kun väitetään kulttuurien kohtaavan, on kysymys ihmisten kohtaamisista. Sota ja kauppa tihentävät kulttuurista kontaktia, kauppasota ei. Rikolliset ja prostituoidut ovat rajat ylittävän tutustumisen etujoukkoa. Jotkut maat, kuten Suomi, tyrkyttävät kulttuuriaan lähettämällä sen esittämään soidintanssia kansainvälisille näyttämöille. Jotkut maat kiinnostuvat toisesta kulttuurista vain, kun haluavat vallata tai tuhota sen. Globalisaatio tunkee länsimaista kulttuuria maailman joka kolkkaan samalla, kun maailman rikkaiden tavaksi on tullut poimia eri kulttuureista kivoja juttuja mukaviksi sekoituksiksi.

Veronica Pimenoff

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030