Lyhyesti: Ei ole kolonoskopian voittanutta

614 potilasta, joilla oli ulosteessa piiloverta tai näkyvää verta, raudanpuuteanemia tai paksusuolensyöpä sukurasitteena, tutkittiin kolmella eri tavalla: varjoainekaksoiskontrastikolografialla, varjoainetehosteisella tietokonekolografilla sekä kolonoskopialla. Yli 10 mm:n kokoisista leesioista näkyi ensin mainitulla 48 % (95 %:n luottamusväli 35-61 %), toiseksi mainitulla 59 % (46-71) ja viimeksi mainitulla 98 % (91-100 %). Jos leesio oli 6-9 mm:n kokoinen, olivat lukemat 35 % (27-45 %), 51 % (41-60 %) ja 99 % (95-100 %). Uusi menetelmä, jossa yhdistetään kolografia ja tietokonekuvaus, ei siis päihitä kolonoskopiaa, joka on tarkin ja täsmällisin paksunsuolen tutkimusmenetelmä.

Robert Paul

Lääkäri 2003 - uutta tutkimustietoa lääkäreistä

Lääkäri 2003 -tutkimus on jatkoa Nuori lääkäri 88, Lääkäri 93 ja Lääkäri 98 -tutkimuksille.

Jukka Vänskä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Irma Virjo, Esko Kumpusalo, Santero Kujala, Mauri Isokoski, Kari Mattila

Verenkäyttö vertailussa - VOK-hanke Verivalmisteiden optimaalinen käyttö

Verivalmisteiden käyttötavat ja indikaatiot vaihtelevat sairaaloittain myös Suomessa.

Riikka Palo, Timo Ali-Melkkilä, Risto Hanhela, Tom Krusius, Esa Leppänen, Eija Mahlamäki, Vesa Perhoniemi, Allan Rajamäki, Jukka Rautonen, Anu Räsänen, Markku Salmenperä, Eeva-Riitta Savolainen, Sari Sjövall, Martti Syrjälä, Anri Tienhaara, Esa-Matti Tolppanen, Matti Vähämurto, Tiina Mäki

Aiheuttaako stressi rintasyöpää?

Huoli siitä, että stressi ja muu psyykkinen kuormitus vaikuttavat merkittävästi rintasyövän syntyyn, on naisten keskuudessa yleinen.

Kirsi Lillberg, Markku Koskenvuo

Työ, terveys ja perimä

Yhä keskeisemmäksi nouseva tutkimusalue on perimän ja erilaisten ympäristötekijöiden välinen vuorovaikutus.

Kirsti Husgafvel-Pursiainen, Ari Hirvonen, Hilkka Riihimäki Harri Vainio

Psykoosilääkehoitoon liittyvien metabolisten muutosten seuranta

Psykoosipotilailla on koko elämänkaaren aikana merkittävää ylikuolevuutta, joka liittyy samanaikaisiin somaattisiin sairauksiin ja itsemurhiin.

Hannu Koponen, Kaisa Saari, Sari Lindeman, Markku Savolainen Jarmo Hietala, Matti Isohanni

Yli 40-vuotiaan naisen raskaudenehkäisy

Vaikka hedelmällisyys iän mukana heikkenee, on raskauden ehkäisystä huolehdittava niin kauan kuin kuukautiskierto toimii.

Mervi Halttunen

Lyhyesti: Myös tioboloni lisää rintasyöpävaaraa merkittävästi

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että hormonikorvaushoito lisää rintasyöpäriskiä, etenkin jos käyttöä on jatkunut yli viisi vuotta. Tanskalaisesta aineistosta selvitettiin, kuinka suuri ero eri hormonikorvausmuotojen välillä on syöpäriskin suhteen. Hormonikorvauksen käyttöä ja rintasyöpään sairastumista tutkittiin 10 874 sairaanhoitajan kohortissa. Kuuden vuoden seurannan aikana suurin rintasyöpäriski oli niillä naisilla, jotka käyttivät jatkuvaa estrogeenin ja progestiinin yhdistelmää (riskikerroin 4,27) ja tibolonin käyttäjillä (riskikerroin 4,16). Pelkkää estrogeenia käyttävillä rintasyöpäriski oli kaksikertainen (riskikerroin 1,96). Progestiinivalmisteiden välillä ei tässä aineistossa osoitettu olevan eroa rintasyöpäriskin suhteen. Tibolonia on pidetty melko turvallisena hormonikorvaushoidon vaihtoehtona, mutta tämän tutkimuksen tuloksen perusteella tiboloninkin suhteen tulee noudattaa samaa varovaisuutta kuin muidenkin hormonikorvaushoitojen kanssa.

Sirkku Jyrkkiö

Lisätietoa intensiivisen statiinihoidon tehosta

TNT-tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kannattaako sepelvaltimotautipotilaiden kolesterolin hoidon tavoitteita kiristää entisestään. Tutkimukseen valikoitui 10 001 pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen läpikäynyttä potilasta (keski-ikä 61 vuotta), jotka pääsivät 10 mg:n atorvastatiiniannoksella LDL-tavoitteeseen alle 3,4 mmol/l ilman merkittäviä sivuvaikutuksia. Potilaat satunnaistettiin tämän jälkeen joko 10 mg:n tai 80 mg:n annoksella tapahtuvaan atorvastatiinihoitoon lähes 5 vuoden ajaksi.

Juhani Airaksinen

Neurofibromatoosidiagnoosin voi tehdä yleislääkärin vastaanotolla

Neurofibromatoosi 1, aiemmin tunnettu von Recklinghausenin tautina, on vallitsevasti periytyvä oireyhtymä, joka on perinnölliseksi taudiksi hyvin yleinen. Arviot NF1:n prevalenssista ovat liikkuneet 1/10 000:n ja 10/10 000:n välillä, ja insidessinä on pidetty 1:2 500-1:3 500. Saksassa tehdyn, yli 150 000 koulutulokasta käsittäneen tutkimuksen perusteella prevalenssi tarkentuu nyt lähelle 1:3 000:ta. Kirjoittajat osoittavat, että 95 % NF1-potilaista on mahdollista diagnosoida yleislääkärin vastaanotolla kahden helposti nähtävän iho-oireen perusteella: Jos 6-vuotiaan lapsen iholla on vähintään kuusi yli 5 mm:n läpimittaista maitokahviläiskää, on muistettava katsoa lapsen kainaloihin. Jos näistä löytyy pisaman näköisiä ruskehtavia läikkiä, diagnoosi on varmistettu. Jos lapsen vanhemmalla on neurofibromatoosi tai lapsella on ollut sääriluun valenivel, riittää toinen iho-oireista. Tutkimuksen tuloksia soveltamalla pitäisi Suomessa saada diagnosoitua 5-vuotisneuvolassa noin 15 NF1-lasta vuodessa, mutta tämä seula näyttää edelleen vuotavan. NF1-diagnoosi ennen koulun aloittamista on tärkeä, koska jopa 60 %:lla NF1-lapsista on oppimisvaikeuksia.

Sirkku Peltonen