Masennus vähentää työn tuottavuutta merkittävästi

Masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja sen seurauksena sairauslomia tai varhaista eläkkeelle jääntiä. Vähemmän tiedetään siitä, miten depressio vaikuttaa työssä olevien työsuorituksiin. Amerikkalaisessa tutkimuksessa verrattiin allergiaa, nivelreumaa, selkäkipuja, päänsärkyä, verenpainetautia, astmaa ja masennusta sairastavien lento- ja puhelinyhtiön asiakastyöntekijöiden keskittymiskykyä tehtävään ja työtehtävän suoritusnopeutta ja tehokkuutta. Rekisteröinti kesti viikon ja molemmat dimensiot kartoitettiin viisi kertaa päivässä satunnaisina ajankohtina. Muihin kroonista sairautta sairastaviin verrattuna masennuksesta kärsivien työsuoritukset sekä työhön keskittymisen että työn tuloksellisuuden osalta olivat selvästi huonommat. Tutkijoiden arvion mukaan depressiivisten työntekijöiden heikentynyt työsuoritus vastasi 2,3 päivän työstä poissaoloa kuukautta kohti. Näyttääkin siltä, että poissaoloihin rajoittuneet masennuksen aiheuttamat kustannukset ovat aliarvioita. Pelkästään masennuksen aiheuttama työn tuottavuuden lasku näyttää olevan suurempaa kuin sen hoitokustannukset.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Masennuksen ylläpitohoito puolittaa sen aiheuttaman rasituksen

Kaikista ei-fataaleista sairauksista masennus aiheuttaa kehittyneissä maissa väestön tasolla eniten haittaa ja rasitusta jokapäiväiseen elämään. Masennuksen hoito on viime aikoina huomattavasti kehittynyt, mutta on vielä kaukana optimaalisesta. Australialaiset tutkijat vertasivat nykyisen ja optimaalisen hoitokäytännön välisiä eroja masennuksen aiheuttaman rasituksen lievittämisessä. Yksittäisen masennusjakson nykymuotoinen hoito vähensi masennuksen aiheuttamaa rasitusta 9 %. Optimaalinen masennusjakson lääkehoito olisi vähentänyt tätä rasitusta 24 % ja käyttäytymisterapiahoito 28 %. Masennusjakson hoitoa seuranneen viiden vuoden aikana nykyisenmallinen masennusjaksojen hoitokäytäntö vähentäisi sen aiheuttamaa rasitusta 13%, mutta ylläpitolääkehoito peräti 50 % ja ylläpitona annettu kognitiivinen psykoterapia 52 %, vaikka vain noin 60 % potilaista pysyisi hoidon piirissä.

Raimo Kr Salokangas

Radiologisista tutkimuksista aiheutuva erityiskohderyhmien säteilyaltistus

Radiologisista tutkimuksista saatava kokonaissäteilymäärä voi olla hyvinkin suuri, eikä sen kaikkia haittoja vielä tunneta.

Antti Servomaa - Anja Kettunen

Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö EVA:n ensimmäiset puolitoista vuotta

Erityisen vaikeahoitoisten nuorten hoitoyksikkö perustettiin kun oli kiinnitetty huomiota siihen, että alaikäisiä potilaita oli väkivaltaisuuden takia tahdosta riippumattomassa hoidossa aikuisille tarkoitetuilla psykiatrisilla osastoilla.

Riitakerttu Kaltiala-Heino - Marja Työläjärvi - Maarit Selander - Kristiina Kahila

Terveydeksi! Kysy alkoholinkäytöstä

Terveydeksi! Kysy alkoholinkäytöstä on esite, joka on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille työkaluksi alkoholinkäytön puheeksiottoon. Esitteen on tuottanut alkoholiohjelma. Talentia, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Kätilöliitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Suomen Lääkäriliitto, Suomen sairaanhoitajaliitto, Suomen terveydenhoitajaliitto sekä Tehy ovat olleet alkoholiohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestökumppaneina mukana laatimassa esitettä.

Oikaisu: Kotihemodialyysin uusi aikakausi Suomessa

Raija Malmströmin, Riitta Muroma-Karttusen ja Eero Honkasen artikkelissa Kotihemodialyysin uusi aikakausi Suomessa, joka julkaistiin Lääkärilehdessä 2005;1:57-62, kuvioissa 3 ja ja 4 oli virhe y-akselissa (niissä kuuluu olla n, ei%). Ohessa kuviot korjattuina.

Raija Malmström - Riitta Muroma-Karttunen - Eero Honkanen

Maksan magneettikuvaus

19.11.2004 Helsingin yliopisto

Kirsti Numminen

Toistuvat antibioottikuurit varhaislapsuudessa

19.11.2004 Turun yliopisto

Katri Louhi-Pirkanniemi

Tautimalli Amacr-entsyymin puutokselle

19.11.2004 Oulun yliopisto

Kalle Savolainen

Apoptoosi akuutissa keuhkovauriossa

20.11.2004 Turun yliopisto

Heikki Lukkarinen