160 osumaa

Suuria miehiä ja vähän pienempiäkin

"Kuvanveiston status on perustunut siihen, kuinka puhuttelevasti se kulloinkin on tulkinnut ja vahvistanut yhteiskunnallisen järjestyksen ihannetta", kirjoittaa tohtori Liisa Lindgren, muistomerkeistä väitellyt taidehistorioitsija. Snellmanin päivänä seison Suomen Pankin edustalla olevan muistomerkin edessä. Merkkimiehen päivä on jo pitkään kuulunut kansallisiin juhlapäiviin. Patsaalla on kokoontunut monenlaisia lähetystöjä in corpore. Oikeasta Snellmanin muistamisesta ovat kiistelleet niin kommunistit kuin kokoomuslaiset. Nyt patsaalle on kokoonnuttu eduskunnan puhemies Paavo Lipposen johdolla. Snellman-juhlavuoden valtuuskunnan jäsenet laskevat seppeleen muistomerkin edustalle. Pidetään pieni puhe.

Laura Kolbe

Kolum­ni 30-32/2005 Kommentteja

Uskon voima

Viime kuukausina kyynisinkään ateisti ei ole voinut välttyä kirkkoon liittyviltä uutisilta tai kirkonmiesten aikaansaamilta lööpeiltä. Alkuvuonna Helsingin piispa Eero Huovinen kävi Thaimaan luonnonkatastrofialueella. Hän saapui kotiin tsunamin seurauksista silminnähden ahdistuneena. Huovinen näytti surun täyttämän voimattomuutensa tavalla, johon kalseiden tunteiden leveysasteilla ei ole totuttu. Sitten aviokriisinsä sai iltapäivälehtien sivuille Turun piispa Ilkka Kantola. Maallikkojen vahingonilo ehti muuttua lieväksi myötäelämiseksi, kun "heikkoon lihaan" liittyviä teemoja veivattiin viikkojen ajan lehdissä.

Laura Kolbe

Suuret ikäluokat ja kaksi Suomea

Presidentinvaalit lähestyvät. Tarja Halonen, Matti Vanhanen, Sauli Niinistö vai joku muu? Henkilövaalit herättävät intohimoa. Poliittisiin nimiin liittyy paljon kysymyksiä siitä, miltä kansakunnan tulevaisuus näyttää. Vaikka presidentin valtaoikeuksia supistettiin vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa, saavat vaalit ja virkaan valittu henkilö runsaasti julkisuutta. Presidentti puolisoineen on Suomen valtiollisen olemuksen tunnus. Ei ole yhdentekevää, mitä arvoja, mitä maailmankatsomusta tämä valtiollinen symboli edustaa.

Laura Kolbe

Valtakunnallisella arvioinnilla taattua laatua lääketieteen opetukseen

Lääkärilehden keskustelupalstalla on viime aikoina käyty keskustelua ongelmalähtöisestä opiskelusta (PBL) ja oppimisen tasosta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa (SLL 40, 42, 44 ja 46/2004). Haluamme tuoda tähän keskusteluun mukaan opiskelijanäkökulman, sillä aiemmista puheenvuoroista on ollut havaittavissa tietämättömyyttä opiskelun nykytodellisuudesta. Haluaisimme myös laajentaa keskustelua PBL vs. perinteinen opetus -linjoilta koskemaan opetuksen tavoitteita ja niiden toteutumista käytännössä. Oppimisen ja opetuksen taso ovat mielestämme koko Suomen lääkärikunnan asioita, sillä asiansa osaava tuore kollega on kaikkien ammatinharjoittajien etu.

Jonas Kantonen, Sari Vähäaho, Tuukka Tarvasmäki, Aki Uutela, Venla Kemppainen, Eino Palin, Laura Mäkitalo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030