20196 osumaa

Aivohalvaus, diabetes ja alkoholinkäyttö eivät lisää amyloidikertymiä

Arvioiden mukaan vuonna 2030 Suomessa on 128 000 dementiaa sairastavaa, joista 60-75 %:lla on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudin perimmäinen syy on edelleen tuntematon. Amyloidin kertymistä ja sakkautumista aivoihin pidetään keskeisenä patologisena tapahtumana, joka johtaa hermosolujen kuolemaan Alzheimerin taudissa. Tämä väitöstutkimus osoitti, että Alzheimerin taudin riskitekijöinä pidetyt aivohalvaus, diabetes ja runsas alkoholin käyttö eivät kuitenkaan lisää Alzheimerin taudissa nähtäviä amyloidikertymiä aivoissa.

Leena Aho

Autonomisen hermoston toimintahäiriöt MS-taudissa ja näköhermon tulehduspotilailla

MS-tauti vaurioittaa autonomista hermostoa ja potilailla esiintyy mm. virtsarakon toimintahäiriöitä, silmän mustuaisen säätelyhäiriöitä, heikentynyttä hikoilua ja miehillä impotenssia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä myös verenpaineen säätelyn ja sydämen sykkeen säätelyn häiriöistä. Näköhermon tulehduspotilaista suuri osa sairastuu myöhemmin MS-tautiin, ja tulehdus voi olla ensimmäinen oire MS-taudista. Näköhermon tulehduspotilailla on aikaisemmin todettu silmän mustuaisen säätelyn häiriöitä.

Anne Saari

Alle kouluikäisten lasten ruoankäyttö ja ravinnonsaanti

Vuonna 2009 ilmestyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Tampereen, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen yhteistyönä laaja tutkimusraportti alle kouluikäisten suomalaislasten ruoankäytöstä ja ravitsemuksesta. Raportti perustuu "Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy" -projektin (DIPP) ravintotutkimukseen osallistuvien 1-6-vuotiaiden lasten osa-aineistoon.

Maijaliisa Erkkola, Pipsa Kyttälä, Carina Kronberg-Kippilä, Marja-Leena Ovaskainen, Heli Tapanainen, Riitta Veijola, Olli Simell, Mikael Knip, Suvi Virtanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/2010 Kommentteja

Geriatrinen asiantuntemus kuuluu kuntoutukseen

Geriatrinen asiantuntemus parantaa vanhusten kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tämä käy ilmi meta-analyysistä, jossa tarkastellaan geriatrisen asiantuntemuksen ottamista mukaan kuntoutukseen ja verrataan näin toteutettua kuntoutusta tavanomaiseen hoitoon. Mukana ovat satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, jotka selvittävät joko monisairaiden vanhusten kuntoutusta tai ortogeriatristen potilaiden kuntoutusta. Mukaan on otettu myös kaksi Keski-Suomessa tehtyä tutkimusta. Kaikkiaan meta-analyysissä on 17 tutkimusta ja 4 780 potilasta.

Kaisu Pitkälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030