Ruttobakteeri tukahduttaa makrofagin avunhuudot

Mustan surman aiheuttaja Yersinia pestis käyttää varsin hienostuneita keinoja tihutöitä tehdessään. Se ei tunkeudu brutaalisti soluun monien muiden bakteerien tavoin, vaan vaanii solun ulkopuolella ja ruiskuttaa siihen kuutta erilaista proteiinia, jotka tekevät solun puolustuskyvyttömäksi ja tuhoavat sen. Bakteerilla on tätä tarkoitusta varten käytettävissään maailman pienin injektioruisku neuloineen päivineen. Järjestelmää kutsutaan tyypin III erityssysteemiksi, jota koodaavat geenit sijaitsevat plasmidissa. Vastaavia erityssysteemeitä on löydetty eräiltä muiltakin bakteereilta.

Matti Viljanen

Eturauhassyövän toteamiseen käytettävien menetelmien kehittäminen

27.10.2000 Helsingin yliopisto

Patrik Finne

Uuden visuaalisen unianalyysimenetelmän kehittäminen ja soveltaminen univiivetestiin

27.10.2000 Tampereen yliopisto

Sari-Leena Himanen

Typpimonoksidi lasten kohonneen keuhkoverenkierron paineen hoitona

3.11.2000 Helsingin yliopisto

Maila Turanlahti

Hiilihappoanhydraasi-isoentsyymi IX:n esiintyminen ruoansulatuskanavan alueen normaaleissa kudoksissa sekä kasvaimissa

3.11.2000 Oulun yliopisto

Juha Saarnio

Aivo-selkäydinnesteen solut skitsofreniassa

3.11.2000 Helsingin yliopisto

Heikki Nikkilä

Aikuisten vakavien pneumokokkitautien esiintyvyys, riskitekijät ja ehkäisy

3.11.2000 Helsingin yliopisto

Pekka Nuorti

Jussi Huttunen pohjustaa nyt isoja organisaatiokokeiluja

Suomessa aiotaan kokeilla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistämistä muutamilla vapaaehtoisilla alueilla. Kuntien kanssa asiasta neuvottelee Kansanterveyslaitoksesta vuodeksi sosiaali- ja terveysministeriöön lainattu pääjohtaja Jussi Huttunen.

Suvi Sariola

Ruotsiin uusi lääkärien jatkokoulutusorganisaatio

Ruotsin lääkäriliitto ja tieteellinen yhdistys Läkaresällskapet sekä Landstingsförbundet ovat perustamassa uutta lääkärien jatkokoulutusinstituuttia. Institutet för läkares professionella utveckling eli ILPU aloittaa toimintansa ensi kevään aikana.

Ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat vuodenvaihteessa 1999-2000

Ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat saattavat olla hyvin vakavia ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa pysyvän näönmenetyksen. Loukkaantuneet ovat usein lapsia ja nuoria aikuisia, joista osa on ollut ilotulituksen katsojana. Viime vuodenvaihteessa ilotulitteet aiheuttivat vähintään 57 silmävammaa, joista 13 oli vakavia. Ilotuliteonnettomuudet voivat vaikuttaa ratkaisevalla tavalla mm. työkykyyn ja ammatinvalintaan. Ilotulitteiden aiheuttamia vammoja voidaan torjua suojalasien käytöllä, lasten valvonnalla ja myynnin rajoittamisella.

Emma Kujala, Minna Parkkari, Lotta Salminen, Tero Kivelä