Raskaudenaikainen parvorokkovirusinfektio

•Parvorokko on erityisesti 3–15-vuotiailla lapsilla yleinen, viruksen (B19V) aiheuttama infektiotauti.

Anita Riipinen, Mika Nuutila, Maria Söderlund-Venermo

Keuhkoembolia – epäilystä diagnoosiin ja seurantaan

•Keuhkoemboliapotilaan diagnostiikka etenee eri tavoin siitä riippuen, onko potilas sokissa vai ei.

Tuula Meinander, Riitta Lassila

Masennuslääkityksen lopettamisvaiheen ongelmat

•Masennuslääkkeitä käytetään tavallisimmin 6–12 kuukauden jaksoissa. Lääkityksen lopettamisvaiheen oireita esiintyy 10–20 %:lla potilaista.

Hannu Koponen, Merja Viikki, Esa Leinonen

Trombosyyttikasvutekijä ja myelodysplastinen oireyhtymä

Immunologinen mekanismi vähentää trombosyyttien määrää, mutta jättää toimintakyvyn niin, että hyvin harvoin nähdään vakavia verenvuotoja. Toisin on myelodysplastisen oireyhtymän kaltaisessa luuytimen toimintahäiriössä, jossa sekä verihiutaleiden määrä että laatu heikkenevät ja seurauksena on verenvuoto-ongelmia korkeammillakin verihiutaletasoilla. Spesifisen hoidon puuttuessa potilaat ajautuvat ennen pitkää trombosyyttisiirtojen piiriin, mutta se on vain tilapäinen ja verraten kallis hoitomuoto.

Marko Vesanen

Isän ikä ei vaikuta perinataaliseen tulokseen

Äidin iän lisääntyessä obstetriset ja perinataalikomplikaatiot lisääntyvät. Tunnetuin on jälkeläisen kromosomimuutosten suurentunut riski. Isän iällä ei näytä olevan yhtä suurta merkitystä. Tämä todettiin tutkittaessa yli miljoonaa elävän lapsen syntymään johtanutta raskautta.

Pertti Kirkinen

Matkapuhelimet ja päänsärky

Matkapuhelimen käyttöön liittyy suurentunut päänsäryn riski. Kiinalaisen meta-analyysin mukaan matkapuhelimen käyttäjillä esiintyy päänsärkyä 38 % todennäköisemmin kuin niillä, jotka eivät matkapuhelinta käytä. Yli 15 minuuttia matkapuhelimessa puhuvilla päänsärkyä esiintyy 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin niillä, jotka puhuvat alle 2 minuuttia päivässä. Samansuuruinen riski todettiin niillä, jotka puhuivat matkapuhelimella yli 4 puhelua päivässä, verrattuna alle 2 puhelua puhuviin.

Pertti Saloheimo

Haimasyöpäleikkauksien keskittäminen parantaa tuloksia

Tamperelaiset kirurgit ovat ansiokkaasti tutkineet haimasyövän leikkaushoitoa jo vuosia. Kun vaativa haimanpään poistoleikkaus keskitetään muutamaan sairaalaan Suomessa, leikkauskomplikaatiot vähenevät ja potilaan eloonjääminen paranee. Tuoreessa suomalaisessa rekisterikatsauksessa tutkittiin vuosina 2002–2008 haimasyövän leikkaushoidon tuloksia sairaaloissa, joissa tehtiin yli 20 leikkausta, 6–19 leikkausta ja alle 5 leikkausta vuodessa.

Hannu Paajanen

Lääkärin Suomi 100/94. Parempaan tietoaikaan

Digitalisaatio on päivän sana, mutta 1990-luvun kuluessa terveydenhuollon mullisti ATK. Jo aiempina vuosikymmeninä oli paikoin otettu käyttöön tietoteknisiä järjestelmiä terveydenhuollon eri osa-alueilla, mutta varsinainen läpimurto koettiin vasta vuosituhannen loppupuolella. Potilastietojärjestelmiä sekä erilaisia ohjaus- ja laskutusjärjestelmiä otettiin käyttöön niin pienissä lääkärikeskuksissa kuin suurissa keskussairaaloissakin.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/95. ”Kuudes tiedekunta” ulkomailla ja ulkomaiset lääkärit Suomessa

Lääketieteen universaali luonne on aina mahdollistanut lääkärien työskentelyn yli kansallisvaltioiden rajojen. Suomessa lääkärikunta on kansainvälistynyt etenkin 2000-luvulla. Samalla yhä useampi suomalainen ylioppilas on hakeutunut toiseen Euroopan maahan opiskelemaan lääketiedettä.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/96. Hajaannuksen hallintaa ja valinnan­vapautta – terveyden­huolto­laki 2010

Terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön hajanaisuus oli yksi kansallisen terveyshankkeen mukana esiin nousseista ongelmakohdista. Lainsäädäntö oli syntynyt vaiheittain yli sadan vuoden aikana, eikä sitä ollut suunniteltu 1990-luvulla luotuun hajautettuun terveydenhuoltojärjestelmään. Muutenkin ehdotuksia lainsäädännön yhdistämiseksi oli esitetty jo vuosikymmenien ajan, sillä erillisten lakien katsottiin osaltaan johtaneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eriytymiseen toisistaan.

Samu Nyström