Suhtautuminen sivutoimiin tiukentuu

Osa sairaanhoito­piireistä on kiristänyt linjaansa lääkäreiden sivutoimi-ilmoitusten hyväksymisessä. Sote-uudistus jyrkentänee kantoja entisestään.

Mari Vehmanen

Lapsena syövän sairastaneiden myöhäisseurannassa yhtenäinen perusta

Lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusten seurannan pohjaksi on luotu kolmiportainen riskiluokitus. Sen mukainen myöhäisseuranta on käynnistetty jokaisessa yliopistosairaalassa.

Kirsi Jahnukainen, Niina Rantanen, Susanna Mannisto, Jouni Pesola, Kristiina Vuolukka, Riitta Niinimäki, Mikko Arola, Tuula Lehtinen, Päivi Lähteenmäki

”Jäseniä on pystyttävä koskettamaan”

Anu Mustakari on palannut hoitovapaalta johtamaan Lääkäriliiton ­Jäsenpalvelut-toimialaa.

Sari Kosonen

Botuliinitoksiinia toistuvien priapismiepisodien estoon

Saksan urologien pää-äänenkannattajassa kuvataan tapausselostuksen muodossa mielenkiintoinen keino estää toistuva iskeeminen priapismi (stuttering priapism). Tähän asti lääkkeillä toteutettu profylaksi on ollut teholtaan riittämätön ja sivuvaikutuksiltaan niin hankala, että se on ainakin nuoremmille potilaille vaikeasti siedettävissä.

Ossi Lindell

Haimatulehduksen jälkeen moninkertainen kuolemanriski

Kun alkoholituotteiden myyntiä vapautetaan enemmän lähikauppoihin, on syytä muistaa terveyshaitat. Suomessa akuutin haimatulehduksen ilmaantuvuus (noin 100/100 000) on maailman suurimpia, ja alkoholi on haimatulehduksen syynä (70 %) paljon yleisempi kuin sappikivitauti (20 %). Oululaiset kirurgit vertasivat haimatulehduspotilaiden kuolleisuutta normaaliväestön lukuihin.

Hannu Paajanen

Molekylaariset markkerit onnistuvat ohjaamaan syövän hoitoa

Täsmälääkkeiden hoitokohde on syövän molekylaarinen markkeri ja siihen liittyvä signaalireitti, esimerkiksi rintasyövän HER2-monistuma ja siihen kohdennettu trastutsumabi tai BRAF melanoomassa. Näitä muutoksia ilmenee muissakin syövissä, mutta ne ovat harvinaisia, yleensä alle 5 %:ssa kasvaimista.

Sirkku Jyrkkiö

Monoklonaalinen gammapatia ei ole muuttanut luonnettaan

Jos oireettoman eläkeläisen kohonnutta laskoa lähtee pöyhimään, saa usein verikoepaketista eteensä M-komponentin eli ylimääräisen vasta-ainekertymän. Sitä tavataan noin 3 %:lla kaikista yli 50-vuotiaista eikä siihen määritelmän mukaan pitäisi olla yhdistettävissä mitään muuta löydöstä tai oiretta. Mutta kuinka usein ja nopeasti myelooma tai eräät muut lymfaattiset sairaudet kehittyvät tämän sattumalöydöksen jälkeen?

Marko Vesanen

Potilasturvallisuustyö vaikuttaa – ja ei vaikuta?

Miksi estettävissä olevia haittatapahtumia tapahtuu edelleen liikaa?

Risto P. Roine, Marina Kinnunen, Leena-Maija Aaltonen

Trombosytopenia on yleinen löydös lapsella

Tavallisimman immunologisen trombosytopenian hoitoa ohjaavat vuoto-oireet.

Marianne Jansson

Mitä tehdä, jos joutuu syrjinnän kohteeksi perhevapaan vuoksi?

Lääkärilehden podcastissa lakimies Mari Rusila Lääkäriliitosta.

Minna Pihlava