Pitäisikö karboplatiinista luopua seminooman liitännäishoidossa?

Kivessyövän tavallisin ilmenemismuoto on paikallinen seminooma (ST I), ja syöpä leviää ensin retroperitoneaalisiin imusolmukkeisiin. Seminooma on sädeherkkä tauti, ja liitännäishoitona käytettiin pitkään leikkauksenjälkeistä para-aortaalitilan sädehoitoa. Sädehoidon jälkeen tauti uusii vain 4 %:lla hoidetuista. Hoidon aiheuttamat pitkäaikaishaitat eli toisen syövän ja sydän- ja verisuonisairauksien lisääntynyt riski johti siihen, että sädehoidon käytöstä on pyritty eroon.

Sirkku Jyrkkiö

Sikiön altistuminen ilmansaasteille vaurioittaa aivoja

Ilmansaasteet aiheuttavat aivoihin kroonisen tulehdusreaktion ja aktivoivat mikrogliaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sikiöaikainen altistuminen ilmansaasteille heikentää lapsen älyllistä suorituskykyä ja altistaa käytöshäiriöille. Nyt julkaistu tutkimus pyrki selvittämään, miten ilmansaasteet vaikuttavat aivoihin.

Tero Taiminen

in memoriam: Antero Muittari 12.8.1933–14.2.2018

Antero Muittari syntyi 12.8.1933 maanviljelijäperheeseen. Oman sanontansa mukaan hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa "Saarijärven salomailla". Hän valmistui Helsingissä lääkäriksi 1959 ja keuhkosairauksien erikoislääkäriksi 1966. Antero väitteli astmasta 1969, täydensi opintojaan Lontoossa ja sai keuhkosairauksien dosentuurin 1970 ja professorin pätevyys todettiin Helsingissä 1980.

Paula Hahtola, Liisa Kellomäki, Kirsi Laasonen, Seppo Saarelainen

in memoriam: Frej Stenbäck 11.4.1941–30.1.2018

Professori Frej Stenbäck kuoli 76-vuotiaana 30.1.2018 Turussa. Hän syntyi 11.4.1941 Vöyrissä pappissukuun, kirjoitti ylioppilaaksi Gamlakarleby Svenska Samlyceumista 1959 ja aloitti lääketieteen opinnot Oulun yliopistossa 1960. Innostus patologiaan virisi heti kandintutkinnon jälkeen. Väitöskirjan aihe, kokeellinen ihosyöpä hiirellä, oli uusi ja merkittävä ja antoi leimansa hänen myöhemmälle tutkijauralleen. Tutkimus Oulussa oli pioneerityötä. Frej Stenbäckin väitöskirja oli 1970 patologian laitoksen ensimmäinen. Tavoite kansainvälisestä tutkijaurasta oli kirkas: vain päiviä väitöksen jälkeen hän lähti Yhdysvaltoihin Omahaan neljäksi vuodeksi.

Markus Mäkinen, Riitta Herva, Atte Kyllönen

Lääkäritalon remontti on alkamassa

Lääkäritalo peruskorjataan lähivuosina. Ensimmäisenä remonttiin menevät seitsemännen kerroksen toimistotilat.

Sari Kosonen

Asialleen ­omistautunut

Marskin luottokirurgi – Simo Brofeldt 1892–1942.

Vappu Taipale

Sisällissodan Tampereesta ­ lääkärien silmin

Lääkintähuoltoa sisällissodassa – Tampere 1918.

Pertti Saloheimo

Sisällissodassa tappoivat aseet, nälkä ja taudit

Sisällissodassa 1918 molemmat osapuolet joutuivat enemmän tai vähemmän improvisoimaan taisteluissa haavoittuneiden hoidon. Sodan jälkeen vankileireillä kuoli enemmän kuin taisteluissa kaatui.

Genomitiedon arkaluonteisuus on tiukassa elävä myytti

Aikuisen henkilön geeni- ja genomitieto ei sellaisenaan ole ­kovinkaan arkaluonteista. Pelkän tietosuojan korostaminen vähentää tutkimuksen mahdollisuuksia: arvokkaatkin aineistot muuttuvat suljettuina arvottomiksi.

Aarno Palotie, Mari Kaunisto, Helena Kääriäinen, Markus Perola, Kimmo Pitkänen, Samuli Ripatti, Sirpa Soini, Elisabeth Widén

Teknologian tuomia mullistuksia arvioimassa

– Muotisanojen yhdistäminen toimimattomiin teknologioihin ei paranna potilaita, kirjoittaa Timo Tuovinen.

Timo Tuovinen