Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavan muut sairaudet ja kuolemansyyt

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on yleisin pahanlaatuinen verisairaus, ja vain harva on sairastuessaan alle 50-vuotias. Diagnostisilla tutkimuksilla on mahdollisuus ennakoida taudinkulkua, ja viime vuosien lääkekehitys on siirtämässä KLL:n kohti jatkuvalla hoidolla hallittavissa olevaa sairautta. Mutta kuinka paljon erilaiset liitännäissairaudet vaikuttavat KLL-potilaan elämänkaareen?

Marko Vesanen

ASA ja pieniannoksinen rivaroksabaani sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa

Kehittynyt lääkehoito ja sydäntoimenpiteet ovat parantaneet vakaan sepelvaltimotaudin keskimääräistä ennustetta huomattavasti. On kuitenkin potilasryhmiä, joiden tauti etenee hoidosta huolimatta nopeasti ja johtaa toistuviin sepelvaltimotautikohtauksiin ja lisää kuolleisuutta. Nyt laajan tutkimuksen mukaan pieniannoksisen rivaroksabaanin ja asetyylisalisyylihapon yhdistelmä vähensi sydäntapahtumia näillä suuren riskin potilailla pelkkään ASA:aan verrattuna.

Juhani Airaksinen

Kenen KLL paranee allogeenisella kantasolusiirrolla?

Kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) ainoa tunnettu parantava hoito on allogeeninen kantasolusiirto. Sitä voidaan tarjota, mikäli tauti on häijy työikäisellä ihmisellä. Potilaiden valinta tulee harkita huolella, mutta enemmän näyttää ratkaisevan se, mitä hoidon jälkeen tapahtuu.

Marko Vesanen

Lääkäreille ja hammaslääkäreille kokeillaan uutta palkkausjärjestelmää

Lääkäreille ja hammaslääkäreille pilotoidaan uutta palkkausjärjestelmää. Tavoitteena on saada maakunnissa ja maakuntien omistamissa yhtiöissä sovellettava uusi lääkärisopimus voimaan vuonna 2020.

in memoriam: Yrjö Kerttula 2.4.1934–3.7.2017

Sisätautien erikoislääkäri Yrjö Kerttula kuoli 3.7.2017 Espoossa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Tampereen lyseosta 1953 ja valmistui lääkäriksi 1961.

Olli Penttilä, Kaija Haltia

in memoriam: Raimo Antero Tenhunen 17.11.1934–27.8.2017

Professori, ylilääkäri Raimo Antero Tenhunen kuoli 82-vuotiaana 27.8.2017 Helsingissä haimasyöpään. Hän syntyi 17.11.1934 Kiuruvedellä ja kävi siellä koulun ja kirjoitti ylioppilaaksi, opiskeli lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1961. Tenhunen kiinnostui tutkimustyöstä jo opiskeluaikana. Elämänikäisen tutkimustyön kohteeksi muodostuivat hemoglobiinin synteesi ja hajoaminen sekä näihin liittyvät sairaustilat, erityisesti porfyriat. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1965, ja jatkoi työtä Kalifornian yliopistossa (UCSF). Tutkimustyön jatkaminen kotimaassa johti ensimmäisen Suomessa ihmiselle kehitetyn lääkemolekyylin, hemiarginaatin kehittämiseen. Valmiste on edelleen tehokkain lääke tiettyjen porfyriamuotojen vaikeiden oireiden hoidossa.

Reijo Vihko, Tapani Ruutu, Pertti Mustajoki

in memoriam: Erkki Juhani Silvonen 20.5.1935–9.9.2017

Kirurgin pitkän uran Etelä-Suomessa ja Punaisen Ristin sotasairaaloissa tehnyt Erkki Juhani Silvonen kuoli 82-vuotiaana 9.9.2017 Helsingissä. Hän oli syntynyt 20.5.1935 ja päässyt ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1956.

Juhani Leikola Olli Tamminen Erkki Tukiainen Ja Teuvo Määttä

in memoriam: Rauno Vilhelmi Luosto22.4.1936–26.9.2017

Eräs ratkaisevimmista asioista Rauno Luoston elämässä tapahtui kesällä 1966, kun thoraxkirurgian professori Olavi Peräsalo haastattelun jälkeen ilmoitti, että hänelle syyskuun 1966 alusta alkaen oli paikka kirurgian apulaislääkärinä HYKS:ssa. Professori Peräsalo ehti kuitenkin kuolla elokuussa 1966 ennen Luoston tuloa Helsinkiin. Tästä lähtien hänen uransa oli ohjelmoitu loppuiäksi eteenpäin. Rauno Luoston kliiniset taidot ja elämänasenne takasivat sen, että klinikan johto saattoi katsoa hänen kuuluvan pysyvään miehitykseen.

Severi Mattila Emeritusprofessori Ja Ystävä

Mielenterveyden ammattilaiset antiikissa

Antiikin maailmassa mielenterveyden asiantuntijoina esiintyivät toisaalta lääkärit ja toisaalta filosofit. He eivät kuitenkaan kilpailleet keskenään. Lääkärit hoitivat kehollisia tiloja, jotka vaikuttivat haitallisesti mieleen tai sieluun. Filosofit taas hoitivat sielua. Sanaa psykiatria (psykhe, sielu ja iatros, lääkäri) ei antiikissa tunnettu, sillä se on muodostettu vasta 1800-luvun alussa muinaiskreikan mallin mukaisesti. Mutta kun antiikissa puhuttiin sielun lääkäreistä, tarkoitettiin filosofeja, sielunelämän ammattilaisia, joiden lääkkeitä ja instrumentteja olivat filosofiset argumentit.

Kulttuurin moniottelija uskoo musiikin voimaan

LT, FM Antti Hernesniemeä voi syystä kutsua kulttuurin monitoimi­mieheksi, sillä hän soittaa pianoa, laulaa, säveltää, maalaa ja kirjoittaa. Hän on pitänyt taidenäyttelyitä ja musiikkiesityksiä runoilijoiden ja omien tekstiensä pohjalta.

Ulla Toikkanen