Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat pysyneet tasaisen suurina

Lähtökohdat Tutkimusten mukaan väestön terveys on alemmissa koulutusryhmissä huonompi kuin ­ylemmissä. Pitkän aikavälin tutkimustieto terveyserojen muutoksista on kuitenkin puuttunut. Selvitimme 25–64-vuotiaiden suomalaisten miesten ja naisten koetun terveyden koulutusryhmittäisten erojen muutoksia 36 vuoden aikana.

Eero Lahelma, Oona Pentala, Anni Helldán, Satu Helakorpi, Ossi Rahkonen

Milloin myyräkuumepotilas tarvitsee sairaalahoitoa?

•Myyräkuumetta kannattaa epäillä, jos äkilliseen kuumetautiin sairastuneella potilaalla todetaan ­trombosytopenia, hematuria ja proteinuria sekä suurentunut CRP-pitoisuus.

Satu Mäkelä

MS-taudin hoito ja seuranta

MS-tautiin on saatu uusia, teholtaan ja vaikutusmekanismeiltaan hyvin erilaisia taudinkulkuun vaikuttavia lääkkeitä. Hoitoa voidaan nyt suunnitella yhä yksilöllisemmin.

Marja Niiranen, Anne Remes

Autologinen kantasolusiirto pitää vielä pintansa myelooman hoidossa

Myeloomaan ei ole parantavaa lääkehoitoa, eikä omien kantasolujen tuella annettu suuriannoksinen solunsalpaajahoitokaan (autologinen kantasolusiirto) ole sellainen. Kantasolusiirto on kuitenkin mahdollistanut lääkehoidossa parhaimmillaan usean vuoden tauon, ja tämä on tuonut laatua elämään ja säästöjä klinikkaan. Nykyiset tutkimukset painostavat tehokkaampiin ensilinjan hoitoihin sekä jatkuvaan ylläpitohoitoon kantasolusiirron jälkeen.

Marko Vesanen

Keuhkosyöpäpotilaan profylaktinen aivojen sädehoito on syytä kyseenalaistaa

Pienisoluista keuhkosyöpää sairastaville potilaille on ollut tapana antaa profylaktinen aivojen sädehoito ensimmäisen solunsalpaajahoitojakson jälkeen, jos hoitovaste on ollut hyvä. Aiemmassa satunnaistetussa tutkimuksessa (EORTC) aivojen sädehoito pidensi potilaiden elinikää, mutta siinä ei tehty kaikille tutkittaville aivojen magneettikuvausta ennen hoidon antamista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkittavilta oli suljettu pois aivometastaasit magneettikuvauksella ennen satunnaistamista eikä elinaikahyötyä saatu.

Sirkku Jyrkkiö

Näyttöön perustuvaa tietoa kirurgisista haavatulehduksista

Suomessa tehdään vuosittain noin 400 000 leikkausta ja lisäksi lukematon määrä polikliinisiä pientoimenpiteitä. Eri leikkauksissa haava-infektioiden esiintyvyys on 2–10 %, ja puolet infektioista voitaisiin estää käyttämällä oikea-oppisia tekniikoita. Tulehtuneen haavan hoidosta on monta näkemystä ja hoitovalmisteita on lukemattomia.

Hannu Paajanen

Imetys suojaa kohdun runko-osan syövältä

Rintaruokinnan moniin plussapuoliin voidaan nyt liittää suoja kohdun runko-osan syöpää vastaan. Asia vahvistui lähes 9 000 endometriumsyöpäpotilaan ja 17 000 terveen verrokin imetyshistoriaa verrattaessa.

Pertti Kirkinen

Statiineista ei yleensä ole hyötyä terveille vanhuksille

Statiinien hyödyistä ja haitoista vanhusten valtimotautien primaaripreventiossa on varsin vähän tietoa. Aikaisempien satunnaistettujen tutkimusten alaryhmäanalyysien mukaan statiinihoito pienentää hivenen sydäntapahtumien vaaraa myös yli 75-vuotiailla, mutta ei vaikuta heidän kuolleisuuteensa. Uuden tutkimusanalyysin mukaan statiinihoito ei tässä kohderyhmässä ole yleensä hyödyllinen.

Juhani Airaksinen

Lääkärin Suomi 100/58. Sydänambulanssi toi lääkärit kaduille ja koteihin

Sairaankuljetustoiminnan perusajatuksena oli 1970-luvulle saakka ollut potilaiden mahdollisimman pikainen siirtäminen sairaalaan. Suomessa uudenlaista ensihoitoa päästiin kokeilemaan vuonna 1971, jolloin Tehopelastus ry ja Suomen sydäntautiliitto toteuttivat sydänambulanssikokeilun.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/59. Miten lääkärin tulee kohdella potilasta?

Professori Kalle Achtén aloitteesta Helsingin lääketieteellinen tiedekunta järjesti keväällä 1970 kurssin siitä, miten lääkärin tuli kohdella ja käsitellä potilasta.

Sari Aalto