Potilassalaisuus suojaa paperitontakin

Lääkärin etiikkaa haastetaan kaikkialla ja kaikkina aikoina, kirjoittaa Heikki Pälve.

Heikki Pälve

Potilas on neuvottava tiedon äärelle

Lääkärilehdessä 4/2017 julkaistussa sydänsarkoidoosia sairastavan Eija Kasken haastattelussa (1) kiinnitti huomiota tärkeä yksityiskohta, joka ansaitsee huomiota. Potilas koki, ettei hän ollut saanut sairaudestaan kirjallista informaatiota ja ajautui siten Googlen sekavaan maailmaan ja vanhentuneiden, jopa pelottavien tietolähteiden äärelle.

Anna-Mari Hekkala

Mikä on lääkärin rooli haavanhoidossa?

Neljännen vuosikurssin Krooninen haava -seminaarissa kandi esitti kysymyksen: Määrääkö lääkäri, mitä haavanhoitotuotetta ­käytetään? Tämä tulevan toimenkuvan rajoja luotsaava kysymys jäi askarruttamaan meitä luennoitsijoita, kokeneita haava-­ammattilaisia.

Virve Koljonen, Ulla Väänänen, Kirsi Isoherranen

Oikean probiootin valinta on keskeistä

Kiitän Samuli Rautavaa Lääkärilehdessä 3/2017 (1) julkaistusta tarpeellisesta katsauksesta probioottien rooliin sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Rautavan tapaan Juha Rannikko ym. toteavat Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 7/2017 (2), että probioottien teho antibioottiripulin ehkäisyssä ei ole toteen näytetty, ainakaan aikuisilla.

Reijo Laatikainen

Koko perimän analyysit yleistyvät diagnostiikassa

Vastaava päätoimittaja Pekka Nykänen käsitteli pääkirjoituksessa Lääkärilehdessä 4/2017 koko perimän tutkimuksia ja niihin liittyvää koulutusta (1).

Irma Järvelä

Patientsekretessen skyddar även den papperslösa

Läkarens etiska regler slår fast: Läkaren ska bemöta sina patienter jämlikt, rättvist och utan diskriminering.

Heikki Pälve

Fyysisten rajoitteiden käyttö perustuu harvoin lääketieteelliseen arvioon

Kuopiossa tehty selvitys osoitti, että vanhusten fyysinen rajoittaminen akuutissa sairaalahoidossa on yleistä, mutta lääkäri arvioi rajoittamisen tarpeen vain harvoin ja rajoittaminen jää usein kirjaamatta potilasasiakirjoihin.

Kaisa Kokko, Kaisa Hokkinen, Annika Vanjoki, Eija Lönnroos

Haavanhoitoon kannattaa panostaa

Kroonisen haavan hoitoon on nyt panostettu Suomessa. Tampereen yliopistolliseen sairaalaan on perustettu moniammatillinen haavakeskus, ja vastaavat hankkeet muissa yliopistosairaaloissa etenevät vauhdilla. Moniammatillista haavanhoitoa on keskitetty menestyksellisesti ja innovatiivisesti myös pienemmissä sairaaloissa, esimerkkinä Kainuun keskussairaalan maakunnallinen jalkautunut haavapoliklinikka. Haavanhoidon asiantuntijaopinnot ovat lisänneet tasaisesti hoitajien osaamista. Nyt myös lääkäreille on tarjolla täydennyskoulutusta, kun Lääkäriliitto on hyväksynyt haavanhoidon erityispätevyysohjelman.

Ilkka Kaartinen, Leena Berg, Heli Lagus

ALS-asiantuntija: Tutkimus etenee nyt harppauksin

Uskon, että geneettiseen ALS-tautiin voi löytyä lähivuosina hoito, sanoo ALS-tutkija.

Hertta Vierula

Uusi kolumnisti on vanha tuttu

Lääkärilehden tässä numerossa ilmestyy uuden kolumnistin, Päivi Hietasen ensimmäinen kirjoitus.

Hertta Vierula