Seleeni ei suojannut sydänsairauksilta

Päivittäinen seleenilisä (100-800 µg) ei näytä suojaavan sydänsairauksilta. Cochrane Collaboration analysoi 12 tavanomaisessa väestössä (n= 19 700) tehtyä tutkimusta, joissa vertailuhoito oli lume tai pelkkä seuranta vähintään kolmen kuukauden ajan. Seleeni ei vähentänyt kokonais- tai sydänkuolleisuutta, muita kuin kuolemaan johtaneita sydäntapahtumia tai sydäntapahtumien kokonaismäärää. Valtaosa tutkituista oli amerikkalaisia miehiä, mutta analyysissä oli mukana myös Suomessa tehty tutkimus. Tutkijoiden mukaan seleenilisästä ole hyötyä sydänsairauksissa väestössä, jonka ravitsemus on normaali.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ACE:n estäjillä yhteys vanhusten hallusinaatioihin

Suppeassa seurannassa iäkkäillä (92-101-vuotiailla) muistiongelmaisilla verenpainetautiin tai sydämen vajaatoimintaan lisinopriilia käyttäneillä neljällä potilaalla ilmeni hallusinaatioita, jotka hävisivät, kun lääkitys lopetettiin. Yhdellä potilaista hallusinaatiot palasivat, kun lääkitys aloitettiin uudelleen. Tutkijat löysivät kirjallisuudesta 7 aikaisemmin julkaistua yksittäistäistä tapausta eri ACE:n estäjien käyttäjillä, ja Britannian haittavaikutusrekisteristä löytyi noin 40 samantapaista havaintoa. Yhteyden todentaminen vaatisi erillisen tutkimuksen, mutta tutkijat muistuttavat, että ACE:n estäjät suurentavat aivoissa opioidipeptidien pitoisuuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sallitaanko tiomersaali rokotteiden säilöntäaineena?

Rokotteissa bakteerien ja sienten kasvun estäjänä käytetystä orgaanisesta elohopeayhdisteestä tiomersaalista pyritään eroon mm. ympäristönsuojeluperustein. YK:n ympäristöohjelma valmistelee kansainvälistä sopimusta elohopeayhdisteistä luopumiseksi. Rokotusasiantuntijat ja mm. WHO vaativat tiomersaalille poikkeusasemaa, sillä se on välttämätön useita rokoteannoksia sisältävien injektiopullojen suojaamisessa infektioita vastaan. Tiomersaalin käyttö rokotteissa alkoi 1930-luvulla, mutta siitä on luovuttu monissa maissa, kun mm. rokotteiden esitäytetyt kerta-annosruiskut yleistyivät. Näiden ruiskujen valmistus on kuitenkin kallista ja romahduttaisi erityisesti kehitysmaiden rokotusohjelmat. Suomessa rokotteiden tiomersaalista luovuttiin vuonna 2005, mutta se tuli takaisin sikainfluenssarokotteessa vuonna 2008.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ranibitsumabista vain vähän hyötyä diabeetikon lasiaisvuodossa

Angiogeneesin estäjä ranibitsumabista (Lucentis, Novartis) oli vain niukasti apua diabeetikon retinopatiaan liittyvässä silmän lasiaisen verenvuodossa. Neljän kuukauden kestoisessa satunnaistetussa tutkimuksessa oli mukana 261 potilasta ja 261 silmää. Vitrektomioiden määrissä ei ollut eroja ranibitsumabia ja keittosuolaliuosta saaneiden ryhmien kesken. Ranibitsumabi paransi kuitenkin enemmän näkökykyä ja uusintavuotoja esiintyi vähemmän kuin vertailuvalmistetta käyttäneillä. Pitkäaikaisvaikutuksista ei tutkimuksessa saatu kokemuksia. Arviolta noin 40 % yli 40-vuotiaista diabeetikoista sairastuu retinopatiaan ja yli 8 % heistä on vaarassa menettää näkökykynsä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Liksisenatidi tyypin 2 diabetekseen

Euroopan komissio on hyväksynyt ihmisen glukagonin kaltaisen peptidin (GLP-1) liksisenatidin (Lyxumia, Sanofi) tyypin 2 diabeteksen hoitoon käytettäväksi yhdessä oraalisen lääkityksen tai insuliinin kanssa. Lääke annetaan päivittäin injektioina. Se kuuluu samaan lääkeryhmään kuin jo käytössä olevat eksenatidi (Bydureon ja Byetta, Lilly) ja liraglutidi (Victoza, Novo Nordisk). Lääkkeen hyväksyminen edellyttää riskienhallintaohjelman käynnistämistä. Lääkeryhmään on epäilty liittyvän mm. haimatulehdusten, epämuodostumien ja kilpirauhassyövän vaara.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusien antikoagulanttien antidootti kehitysputkessa

Uusilta antikoagulanteilta, kuten apiksabaanilta (Bristol-Myers Squibb), dabigatraanilta (Pradaxa, Boehringer Ingelheim) ja rivaroksabaanilta (Xarelto, Bayer), puuttuvat antidootit, joilla voisi tyrehdyttää hallitsemattoman vuodon tai varmistaa turvallisen hätäkirurgian. Rivaroksabaanin vastavaikuttajaa kehittää Portola Pharmaceuticals yhteistyössä Bayer HealthCaren ja Janssenin kanssa. Portola, Pfizer ja Bristol-Myers Squibb tutkivat estäjää apiksabaanille. Kohteena on PRT 4445 -proteiini, joka pyörtää hyytymistekijän Xa estäjän minkä tahansa vaikutuksen toimimalla verenkierrossa "houkuttimena" antikoagulantille. Se ei silloin estä hyytymistekijää Xa, vaan tämä on vapaa osallistumaan normaaliin hyytymistapahtumaan. Uusien antikoagulanttien kliinisissä lääketutkimuksissa vaikeasti hallittavia verenvuotoja on ilmaantunut 1-4 % potilaista ja hätäkirurgiaa on tarvinnut noin 1 % potilaista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ramipriilista apua katkokävelyyn?

Verenpainelääkkeenä käytetty ACE:n estäjä ramipriili lisäsi 10 mg:n päiväannoksilla katkokävelypotilaiden kivutonta kävelyä merkittävästi enemmän kuin lume. Kolmessa australialaisessa sairaalassa tehdyssä satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa oli mukanan 212 iältään 65,5-vuotiasta perifeeristä valtimotautia sairastavaa, joista puolet sai ramipriilia ja puolet lumetta 24 kuukauden ajan. Lumehoitoa saaneisiin verrattuna ramipriiliryhmän kävelyaika ilman kipua piteni 75 sekuntia (95 %:n LV 60-89 s; p < 0,001) ja maksimaalinen kävelykyky 255 sekuntia (215-295 s; p < 0,001). Myös kävelynopeus ja portaiden nousu paranivat. Ramipriilin vaikutusmekanismi jäi epäselväksi, mutta lääke saattoi parantaa raajojen verenkiertoa ja lihasten toimintoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kouluterveydenhuolto tarvitsee tietoa tutkintokohtaisista terveysvaatimuksista

Koululääkärin tärkeä tehtävä on tarjota opastusta ja motivoida terveyskäyttäytymistä, jotta nuori voi toimia haluamassaan ammatissa. Kouluterveydenhuollossa tulisikin olla tietoa alakohtaisista ­terveydentilavaatimuksista, jotta oppilaan suunnitelmiin kyetään reagoimaan ristiriidan tullessa kohdalle. Jos oppilaan terveydentila ei riitä ammattihaaveisiin, hänet tulisi ohjata opinto-ohjaajalle tai opiskelijahuoltoon, jossa hänen tulisi saada opastusta ja tukea sopivan ammatin löytämiseen.

Susanna Kemppainen, Anne Salmi

Pitkäaikainen nielemisvaikeus ja närästys

Ruokatorvesta otetuissa koepaloissa todettiin levyepiteelin lievää soluväliturvotusta ja epiteelin alueella kohtalaisesti tulehdussoluja, joista suurin osa on eosinofiilisia (muutamissa kohdin yli 15-20 kpl/suuren suurennuksen kenttää kohden (HPF) (kuva 2). Lisäksi ruokatorven koepaloissa oli refluksiesofagiittiin sopien lisääntynyt neutrofiilien määrä.

Perttu Arkkila

Rintasyövän seulonta

Voidaanko päätellä, että rintasyövän seulonta on vähentänyt kohdeväestön rintasyöpäkuolleisuutta noin viidenneksellä?

Matti Uhari