Onko tuhkarokkosuoja kunnossa?

Terveydenhuollon henkilökunnan on tärkeä suojautua mahdollisen tuhkarokkoepidemian varalta, muistutettiin Lääkärilehdessä 35/2012 julkaistussa alkuperäistutkimuksessa. THL:n toimenpideohjeen mukaan terveydenhuollon työntekijän, jolla ei ole immuniteettia tuhkarokolle, sikotaudille ja vihurirokolle, ei tule hoitaa MPR-rokottamattomia pikkulapsia, immuunipuutteisia tai raskaana olevia.

Tiina Lautala

HYKS terävöittää psykoterapian alkuarviota

Kokemukset uudesta haastattelutavasta ovat hyviä.

Miia Soininen

Miten lisää tuottavuutta sairaalaan?

Terveydenhuollon parhaista toimintamalleista on tietoa, mutta ne ovat käytössä vain harvoissa sairaaloissa, havaitsi diplomi-insinööri Paulus Torkki väitöskirjassaan. Hän vertasi kirurgisten yksikköjen tuottavuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Suvi Sariola

Verkonnostaja

Syövätkö vakuutuksen turvin yksityisvastaanotolla käyvät lapset muita enemmän antibiootteja? Fimnetissä pohditaan aihetta Lapsiperheiden vakuutukset lisäävät (turhia?) antibioottihoitoja -keskustelussa. Sen perusteella ongelma olisi kaksijakoinen. Yhtäältä lääkärikäyntejä tulee runsaasti pienistäkin vaivoista, jos vakuutus laskee kynnystä käyttää lääkäripalveluita. Keskustelussa arvioidaan, että myös vastaanottavan lääkärin työajat voivat vaikuttaa hanakkuuteen määrätä antibiootteja: Jos seuranta-aika ei onnistu seuraavalle päivälle, antibioottiresepti saatetaan kirjoittaa varmuuden varalta.

Juha-Pekka Honkanen

Todellako terveyskeskuspäivystyksen ulkoistaminen kannatti?

Vantaan onnistuneesta terveyskeskuspäivystyksen kokonaisulkoistuksesta on liikkunut huhuja. Siksi tartuimmekin kiinnostuneina tämän ulkoistuksen vaikutuksia selvitelleeseen Kantosen ym. tutkimukseen Lääkärilehdessä 32/2012 (s. 2147-52). Totesimme kuitenkin pettymykseksemme, että pohdinnan johtopäätökset suosivat Attendoa tendenssimäisesti.

Auvo Rauhala, Marina Kinnunen

Ulkoistaminen kannatti

Kiitämme Rauhalaa ja Kinnusta mielenkiintoisesta kommentista. Monipuolinen palvelutuotanto on ajankohtainen aihe ja tarvitsee jatkossa runsaasti lisää tutkimusta.

Jarmo Kantonen, Timo Aronkytö, Juha Palmunen, Mika Keinänen

Entä jos liikkuisimme enemmän?

Liikunnan sairauksia ehkäisevästä ja parantavasta vaikutuksista on runsaasti näyttöä. Liikunta ehkäisee sepelvaltimotautia, tyypin 2 diabetesta, aivohalvausta, verenpainetautia, rinta- ja paksusuolisyöpää, depressiota ja kaatumisia. Se myös lisää elinvuosia. Yhdysvalloissa tehtiin statistisella menetelmällä (population attributable fraction, PAF) arvio siitä, kuinka suuri on liikunnan vähäisyyden merkitys riskitekijänä eri sairauksien ilmaantuvuudelle ja kuolleisuudelle.

Kaisu Pitkälä

Lääkeverkkoputki on tehokas diabeetikon sepelvaltimotaudin hoidossa

Diabeetikon pallolaajennushoidon tuloksia arvioitiin laajassa yhteisanalyysissä, johon koottiin erilaisia lääke- ja metalliverkkoputkia vertailevien 42 satunnaistetun tutkimuksen tulokset. Tutkimusten seuranta käsitti yhteensä yli 22 000 potilasvuotta.

Juhani Airaksinen

Uusi pitkävaikutteinen antikolinergi tulossa keuhkoahtaumataudin hoitoon

Tiotropiumilla hoidetaan nykykäytännön mukaan oireiset keskivaikeaa ja vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavat potilaat. Pitkävaikutteisia β2-agonisteja voidaan käyttää samaan tarkoitukseen, mutta niiden teho (indakaterolia lukuun ottamatta) ei yllä pitkävaikutteisten antokolinergien tehon tasolle.

Heikki Ekroos

Statiinit ja haimatulehduksen riski

Statiinien ja lipidilääkkeiden käyttöön on epäilty liittyvän harvinainen haimatulehduksen riski. Jotkin hoitosuositukset ovatkin suositelleet fibraatteja, jos triglyseridiarvo on korkea ja haimatulehduksen riski siksi suurentunut. Tuoreen meta-analyysin tulos saattaa muuttaa hoitokäytäntöjä.

Kaisu Pitkälä