3902 osumaa

Pääsykokeita vai ylioppilaskirjoituksia?

Pääsykokeita vai ylioppilaskirjoituksia?

1970-luvun alussa tiedekuntasihteeri Ulla Mansikkamäki pyysi minua, uutta assistenttia, avuksi ajamaansa uudistukseen: humanistiseen tiedekuntaan pitäisi päästä myös pelkällä pääsykokeella. 2/3 paikoista jaettiin ylioppilastodistuksen ja 1/3 ylioppilastodistuksen ja pääsykokeen yhteispistemäärän nojalla. Silloinkin ylioppilastodistus ratkaisi. Jos arvosanat uupuivat, kokeen maksimipisteetkään eivät auttaneet. Mansikkamäen huoli oli, että tiedekunnasta loppuvat pojat. Psykologiaa lukemaan ei yhtenä vuonna päässyt yhtään poikaa, ja seuraavana vain yksi, vaikka hakijoissa heitä riitti. Vastustus oli vankka, sanakäänteet samat kuin nyt. Vastarinta murtui, kun yhä useammasta oppiaineesta katosivat pojat. Ulla muistuu nyt mieleeni; ehkä yhdessä pohtisimme, että kiertävätkö kaikki uudistukset lopulta kehää.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Veteraaniurheilijan vammoista

Veteraaniurheilijan vammoista

Veteraaniurheilija (athleta veteranus) kohtaa harjoitellessaan ja kilpaillessaan erilaisia ongelmia kuin nuori. Veteranus oli Rooman armeijassa täysin eli 20–30 vuotta palvellut sotilas. Nykypäivän urheilija alkaa olla veteraani 35 ikävuoden jälkeen, mutta harrastus ja kilpaileminen jatkuvat usein vanhukseksi asti (athleta senex). Nykyään vanhemmalla iällä on yleistä kuntoilu (exercitatio corporis). Suosittu kuntoilupaikka on kuntosali (palaestra). Ehkä yleisin kuntoilumuoto on hölkkä (subsultim decurrere).

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030