78096 osumaa

Astman sairaalahoito ja päivystyskäynnit laadun indikaattoreina

Vuonna 2008 on aloitettu kansallinen allergiaohjelma, jonka tavoitteena on terveydenhuollon voimavarojen kohdentaminen vaikeiden allergioiden hoitoon ja niiden pahenemisen estämiseen sekä allergisten sairauksien aiheuttamien kustannusten vähentäminen. Kansainvälisessä arviossa on kiinnitetty huomiota astmapotilaiden sairaalahoitojaksojen suureen määrään Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka käyttökelpoisia astman päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja kuvaavat luvut ovat astman hoidon laatuindikaattoreina.

Paula Kauppi, Miika Linna, Päivi Hämäläinen, Tari Haahtela

Spirometriatutkimusten laatu on Suomessa jo hyvä
Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Spirometria on keuhkojen tuuletustoimintaa selvittävä, terveydenhuollossa laajasti käytetty tutkimus, jolla on keskeinen merkitys astman ja keuhkoahtaumataudin diagnosoinnissa ja seurannassa. Spirometriatutkimukset tehdään nykyään yleensä perusterveydenhuollossa. Suomessa on tehty aikaisemmin kaksi valtakunnallista selvitystä spirometriatutkimusten laadusta.

Anne Pietinalho, Päivi Piirilä, Tuija Poussa, Tuula Lindholm, Aino Siukola, Anssi Sovijärvi

Kansallinen allergiaohjelma vaatii koulutusta ja työkaluja

Suomessa on arvioitu uudelleen allergioiden ehkäisyä ja hoitoa ja aloitettu kansallinen allergiaohjelma 2008-18, jonka koulutus on käynnissä sairaanhoitopiireissä. Ohjelman alkuvaiheessa selvitettiin hoitokäytäntöjä ja hoidon saatavuutta. Ohjelman keskeisiä tavoitteita on lisätä allergisten ihmisten immunologista sietokykyä sekä estää sairauden pahenemisvaiheita.

Paula Kauppi, Jari Kämäräinen, Tari Haahtela

Kiusaamiskäyttäytymisen yhteys mielenterveyshäiriöihin

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ensi kertaa kiusaamisen yhteyttä luotettavasti määritettyihin mielenterveyshäiriöihin sekä fyysiseen terveyteen, päihteiden käyttöön, itsemurhayrityksiin ja rikoksiin. Tutkimusaineistoon kuului yli 500 alaikäistä nuorta, jotka olivat hoidossa suljetulla psykiatrisella akuuttihoito-osastolla Oulun yliopistollisessa sairaalassa viiden vuoden tutkimusjakson aikana vuosina 2001-2006. Osastojakson aikana määritettiin nuorten mielenterveyshäiriöt ja haastattelujen avulla kerättiin tiedot myös muista tutkimuksen kohteena olevista muuttujista. Tiedot tutkittavien tekemistä rikoksista saatiin Oikeusrekisterikeskuksen rikosrekisteristä, kun tutkittavat olivat 15-24-vuotiaita.

Anu-Helmi Luukkonen

Perintötekijöiden vaikutus varhaisten dementiasairauksien riskiin

Alzheimerin tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat ovat yleisimpiä työikäisten dementiaa aiheuttavia eteneviä aivojen rappeutumissairauksia. Nämä muistisairaudet ovat taustaltaan monitekijäisiä. Kolme geenin, amyloidiprekursoriproteiini (APP), preseniliini 1 (PSEN1) ja preseniliini 2 (PSEN2), mutaatioiden tiedetään aiheuttavat harvinaisen periytyvän alle 65-vuotiaana ilmaantuvan Alzheimerin taudin. Osa otsa-ohimolohkorappeumista johtuu perimän muutoksista microtubule-associated protein tau (MAPT) ja progranuliini (PGRN) -proteiineja koodaavissa geeneissä. Näiden geenien mutaatiot selittävät kuitenkin vain osan Alzheimerin taudin ja otsa-ohimolohkorappeumien periytyvyydestä. Suomesta on kuvattu aiemmin vain muutamia PSEN1-mutaatioita ja yksittäiset APP- ja MAPT-geenien mutaatiot.

Johanna Krüger

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat