78147 osumaa

Leima otsaan vai ase taskuun?

Viimeisen kouluampumistapauksen jälkeen sisäministeriössä lieni hikistä. Piti tehdä jotakin, vaalitkin painoivat päälle. Viikkoa myöhemmin annettiin ohje (SMDno/2008/1009), jolla täsmennettiin ja tiukennettiin erityisesti käsiaselupien myöntämiskäytäntöjä. Muuten ansiokkaaseen ohjeeseen lipsahti vaatimus lääkärintodistuksesta käsiaseluvan ehdoksi. Tämä on sinänsä nykylain mukaista, mutta lääkäreiltä ei muistettu kysyä, onko se järkevää. Lääkärinä pitäisi toki olla imarreltu sisäministeriön uskosta ammattikunnan kykyihin ennustaa väkivaltaisuutta. Uskolle ei tällä kertaa kuitenkaan ole perusteita. Ohjeeseen sisältyvä, potentiaalisesti paljon tärkeämpi asia sen sijaan on julkisuudessa unohtunut: lääkärintodistuksesta pitäisi käydä ilmi paitsi vaarallisuus muille, myös vaarallisuus itselleen.

Samuli Saarni

Syömishäiriö koskettaa myös läheisiä

Syömishäiriöt muodostavat psykiatriassa ehkä pienen, mutta haastavan sairausryhmän, jonka hoito vaatii tehokasta ja monen eri kliinisen erikoisalan välistä yhteistyötä. Häiriöt alkavat edelleen yleisimmin nuoruusiässä ja vaarantavat vakavasti nuoren psyykkistä ja fyysistä kehitystä. Vaikkakin syömishäiriöiden ilmaantuvuus on tasaantunut, näyttävät epätyypilliset ja ns. partiaaliset syömishäiriömuodot lisääntyvän erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Uusimpien tutkimusten mukaan elämän aikana laihuushäiriötä sairastaa noin 2 % naisista ja 0,3 % miehistä ja ahmimishäiriötä noin 2 % naisista ja 0,5 % miehistä. Syömishäiriöihin liittyy edelleen merkittävästi suurentunut kuolleisuuden riski, joskin viime vuosien aikana ennuste näyttää parantuneen.

Jaana Ruuska

Lyhyt johdatus skitsofreniaan

Skitsofrenia on vakava, yleensä nuorella aikuisiällä alkava pitkäkestoinen häiriö, joka vaikuttaa haitallisesti kognitiivisiin ja emotionaalisiin toimintoihin sekä käyttäytymiseen. Skitsofrenian etiologia on edelleen avoin, mutta sen piirissä on tehty pitkään laaja-alaista tutkimusta, jossa myös useat suomalaiset työryhmät ovat saavuttaneet kansainvälisesti merkittäviä tuloksia. Skitsofreniatutkimus on suuntautunut useille eri alueille (kognitio, kuvantaminen, genetiikka, vuorovaikutussuhteiden häiriöt), ja siten kattavan kuvan saaminen nykyisestä skitsofreniakäsityksestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta voi osoittautua vaikeaksi. Aihepiirin vaikeuden ja laaja-alaisuuden vuoksi sitä käsittelevät oppi- ja käsikirjat muodostuvat helposti raskaslukuisiksi.

Hannu Koponen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat