Kolesterolitason suuri vaihtelu lisää sydänriskejä

Kovasti vaihtelevan kolesterolitason on jo aiemmin todettu olevan yhteydessä suurempaan sydäntapahtumien vaaraan sekä vakaassa sepelvaltimotaudissa että sydäninfarktin jälkeen. Nyt laaja korealainen tutkimus viittaa siihen, että suuri kolesterolitason vaihtelu lisää hieman sekä kuolleisuutta että sydän- ja aivoinfarktin vaaraa myös väestötasolla.

Juhani Airaksinen

Uusi antikoagulantti tarjolla syöpäpotilaan lääkelistalle

Syöpään liittyvä laskimotukos voi olla ensioire, hoidon komplikaatio tai vain sattumalöydös kuvantamistutkimuksessa. Hoito perustuu edelleen 15 vuoden takaiseen klassikkoon eli CLOT-hoitotutkimukseen, jossa daltepariini päihitti varfariinin uusintatukosten estossa. Tutkimus kaipaa haastamista, ja haasteeseen vastaa tulos uusimmasta markkinoille tulleesta suorasta antikoagulantista, edoksabaanista.

Marko Vesanen

Emfyseema on samanlainen, käyttipä tavallista tai sähkösavuketta

Sähkösavukkeen käytön uskotellaan olevan terveellisempää kuin tavanomainen tupakointi, mutta kukaan ei tiedä, onko näissä uskomuksissa perää. Sähkösavukkeet sisältävät nikotiinia, vettä, glyserolia ja propyleeniglykolia. Niiden nikotiinin ja makuaineiden tiedetään jo aiheuttavan mm. keuhkoputkien supistumisherkkyyttä ja mahdollisesti keuhkoahtaumatautia. Nyt listalle on lisätty emfyseema: sähkösavukkeen käyttö aiheuttaa samanlaisen emfyseeman kuin tavallinen tupakansavu.

Heikki Ekroos

Yli vuorokauden odotusaika lisää lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta

Suomessa päivystystä ollaan keskittämässä yhä harvempiin sairaaloihin ja välimatkat sekä odotusaika leikkaushoitoon pitenevät. Väestön vanhetessa ja osteoporoosin lisääntyessä lonkkamurtumien määrä kasvaa erityisesti vanhuksilla. Odotusajan pitenemisen voi odottaa lisäävän hoidon komplikaatioita ja kuolleisuutta.

Hannu Paajanen

Varhainen laihdutus voi kääntää tyypin 2 diabeteksen remissioon

Tyypin 2 diabetesta pidetään vahvasti periytyvänä sairautena. Tunnetut riskitekijät ovat ylipaino ja lihavuus, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. Taudille tunnusomaista ovat insuliinin erityksen häiriöt ja insuliinin tehottomuus elimistössä, niin lihaskudoksessa, maksassa kuin rasvakudoksessakin. Tunnetut geneettiset vaihtelut selittävät vain pienen osan taudista, eikä periytyvä riski selitä taudin nopeaa yleistymistä (1). Suomessa lääkehoidossa olevien tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä ylittää 300 000 ja kokonaismäärä lienee puolen miljoonan paikkeilla. Maailmanlaajuisesti diabeetikoita on runsaat 420 miljoonaa ja 600 miljoonan raja saavutettaneen 20 vuoden päästä (2).

Matti Uusitupa, Pertti Mustajoki

Potenttien opioidien kohtaamiseen on varauduttava

Maailmalla kuolemaa kylvävien fentanyylijohdannaisten saapumisesta Suomeen on merkkejä.

Tiina Huttu

Sarveiskalvovammojen hoito

Kun yleislääkärin vastaanotolle tulee silmävammapotilas, on tärkeintä selvittää vamman luonne, mekanismi ja aikataulu.

Suvi Sariola

Kohti keinohaimaa

• Yhdysvalloissa on markkinoilla ensimmäinen kaupallinen ns. hybridikeinohaima. Se annostelee insuliinia automaattisesti kudosglukoosipitoisuuden mukaan.

Anna-Kaisa Tuomaala, Lorenzo Sandini, Sulka Haro

Korioamnioniitin diagnostiikan uudet mahdollisuudet

• Korioamnioniitti on yleisempi piilevänä kuin kliinisenä.

Tarja Myntti, Leena Rahkonen, Jorma Paavonen, Vedran Stefanovic

Aikuisen epilepsiapotilaan jatkohoito perusterveydenhuollossa

Hoitoketjun laatiminen auttaa turvaamaan epilepsiapotilaalle laadukkaan hoidon.

Johanna Annunen-Rasila, Tero Heikkinen, Hanna Ansakorpi