Ryhmämuotoinen koulutus ja kognitiivinen terapia auttavat heikko-osaisia kipupotilaita

Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevilla potilailla esiintyy kroonista kipua enemmän kuin muilla. Heillä kipuun nivoutuu moninaisia ongelmia, liitännäissairauksia ja masennusta, ja se tekee heistä usein työkyvyttömiä. Yhdysvaltojen opioidiepidemia on esimerkki siitä, että kroonisen kivun hoitoon tarvitaan myös lääkkeettömiä hoitomuotoja. Mutta jos elämänhallinta ja terveyslukutaito ovat lähtökohtaisesti heikkoja, elämäntapamuutokset onnistuvat harvoin. Alabamassa tehdyssä tutkimuksessa kehitetyt kaksi interventiota auttoivat myös heikko-osaisia kipupotilaita.

Helena Liira

Stereotaktinen sädehoito tehoaa munuaissyöpäänkin

Useimmat munuaissyöpään sairastuvat potilaat ovat yli 65-vuotiaita. Yleistyneet vatsan alueen tietokonetomografiatutkimukset paljastavat taudin varhaisessa vaiheessa. Ensisijainen hoito on leikkaus, mutta kirurginen hoito voi olla monisairaalle potilaalle liian vaativa toimenpide ja vähemmän invasiivisia hoitoja tarvittaisiin. Kertasädehoito stereotaktisella menetelmällä näyttää lupaavalta vaihtoehdolta.

Sirkku Jyrkkiö

Pieneenkin napatyrään aina verkko?

Pienten napatyrien aukon korjaaminen leikkauksella on jakanut kirurgien mielipiteitä: pitääkö laittaa verkko aina vai ei? Asian ratkaisemiseksi hollantilaiset kirurgit ovat jälleen tehneet ansiokkaan tutkimuksen huippulehteen. Siinä vastaukseksi tuli kyllä.

Hannu Paajanen

Miten päästä kiinni muistisairauden riskiin?

Alzheimerin tautiin etsitään parantavia hoitoja kuumeisesti. Tavallisesti aivotauti on kuitenkin edennyt diagnoosivaiheessa niin pitkälle, ettei parantaminen ole enää mahdollista. Hieman apua tähän on saatu herkistä muistitesteistä, SPECT- ja PET-kuvauksista sekä selkäydinnesteen merkkiaineista, mutta näilläkin keinoilla suuren riskin potilaat tunnistetaan vasta, kun tauti on jo vauhdissa. Riskipotilaiden tunnistamiseen 10–20 vuotta aiemmin tarvittaisiin tutkimusmenetelmiä.

Kaisu Pitkälä

Käsihygienia on yhä tärkeämpää

Ignaz Semmelweis osoitti 1860-luvulla, että lapsivuodekuolleisuutta voitiin vähentää merkittävästi desinfioimalla synnytyksiä hoitavan henkilökunnan kädet kloorivedellä. Miksi näin tapahtui, sitä aikalaiset eivät voineet täysin ymmärtää, sillä mikrobien merkitys taudinaiheuttajana havaittiin vasta myöhemmin.

Janne Laine

Tärkeintä oli matka kohti tohtorin hattua

Tärkeintä ei ollut tohtorin hattu, vaan matka sitä kohden. Näin kertoo tänään perjantaina Tampereen yliopistossa väittelevä LL, neurologi Jussi Mäkinen.

Anne Seppänen

Aliravittujen lasten saavutuskasvu on mahdollista vielä teini-iässä

Child growth stunting and development in Malawi

Tiina Teivaanmäki

Osa paikallisalkuista epilepsiaa sairastavista hyötynee uudemmista epilepsialääkkeistä

Epilepsy: More than seizures, optimizing antiepileptic drug therapy

Jussi Mäkinen

Peptisen haavataudin ilmaantuvuus ja komplikaatiot vähentyneet Suomessa

Peptic ulcer disease -incidence, associated morbidity and mortality

Hanna Malmi

Aivoinfarktin jälkeiset liikeaivokuoren aktivaatiomuutokset voivat ennustaa toipumista

Stroke-induced excitability changes in human motor cortex

Eeva Parkkonen