Adefofiiri krooniseen hepatiitti B-infektioon

Euroopan lääkevalmistelautakunta (CPMP) on hyväksynyt viruslääke adefoviiri-dipivoksiilin (Hepsera, Gilead Science International) krooniseen hepatiitti B-infektioon. Valmisteen on osoitettu mm. vähentävän hepatiitti B-viruksen aiheuttamaa maksan inflammaatiota ja fibroosia. Se näyttäisi myös tehoavan lamivudiinille resistentissä infektiossa. Potilailla on todettu kreatiniinin nousua ja munuaisten toimintaa tulee seurata. Lääke on tarkoitettu kroonisen hepatiitin hoitoon perehtyneiden lääkäreiden käyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vain 5 % vakavista lääkehaitoista ilmoitetaan

Ranskan tehokkaana pidetyn haittavaikutusseurannan piirissä on tehty kolme eri selvitystä siitä, miten sairaalahoitoa vaatineet lääkkeiden haittavaikutukset ilmoitettiin alueellisiin haittavaikutuskeskuksiin. Kaikkiaan tutkittiin yli 150 000 sairaalahoitoa vaatinutta haittavaikutustapausta, joista selvitysten mukaan vaihdellen vain noin 4,2-5,3 % oli ilmoitettu haittavaikutusrekistereihin. Selvitykset ovat käynnistäneet keskustelun Ranskan haittavaikutusseurannan parantamisesta, mutta kokemukset ovat samankaltaisia myös muissa maissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeiden haittavaikutuksiin liittyvät kuolemat yliopistosairaalassa

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa kuoli vuonna 2000 vähän yli 1500 potilasta. Heidän sairauskertomustensa analyysi osoitti, että 5 % kuolemista liittyi lääkkeiden haittavaikutuksiin. Lisäksi vajaassa kahdessa prosentissa kaikista kuolemista lääkkeen osuus oli mahdollinen. Yleisin kuolemaan johtanut haitta oli verenvuoto, jonka taustalla oli mm. varfariini, hepariinin johdoksia tai tulehduskipulääkitys. Varsinaisia lääkitysvirheitä ei aineiston perusteella havaittu, ja kuolleet potilaat olivat valtaosin vakavasti sairaita.

Laura Juntti-Patinen, Pertti J. Neuvonen

Masennuslääke nefatsodoni pois Ruotsista

Masennuslääke nefatsodonista (Nefadar, Bristol-Myers Squibb) on ilmoitettu Ruotsissa 23 vakavaa maksaan kohdistuvaa haittavaikutusta, joista noin puolet vaati sairaalahoitoa. Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) on toistuvasti muistuttanut lääkäreitä vuodesta 1995 käytössä olleen nefatsodonin maksahaitoista. Lääke on nyt poistettu käytöstä Ruotsissa. Suomessa nefatsodonia on käytetty suhteellisen vähän lähinnä siksi, koska se ole korvattavien lääkkeiden joukossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suomalaisvalmisteelle pikakäsittely Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration) on myöntänyt kiireellisen myyntilupakäsittelyn alfa-2-adrenergisten reseptorien kautta vaikuttavalle Parkinsonin taudin lääkkeelle fipametsolille (JP-1730, Juventia). Lääkkeen on todettu vaikuttavan edullisesti dyskineettisiin oireisiin taudin myöhäisvaiheessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Eläinrehuantibiooteille kielto EU-maissa

Euroopan parlamentti on kieltänyt neljän eläinrehuun kasvun edistämiseksi lisätyn antibiootin käyttämisen. Monensiinin, salinomysiinin, avilamysiinin ja flavofosfolipolin käyttö loppuu vuoden 2004 lopussa. Syynä kieltoon on antibioottiresistenssin lisääntymisen riski ihmisellä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kliinisille tutkimuksille yhteisrekisteri

Noin kymmenen vuoden ajan on puuhattu rekisteriä, johon liitettäisiin kaikki käynnistettävät kliiniset tutkimukset. Yhdysvalloissa on pystytetty julkisin varoin rekisteri (www.clinicaltrials.gov) ja myös Britanniassa toimii oma rekisterinsä (www.controlled-trials.com). Nyt eurooppalaisia tutkijoita ja sponsoreita kehotetaan ilmoittamaan tutkimukset Britanniassa ylläpidettyyn rekisteriin. Näin vältyttäisiin mm. päällekkäisistä tutkimuksista ja toistamasta tutkimuksia, joissa on havaittu esimerkiksi vakavia lääkkeen haittavaikutuksia. EU-maiden rakenteilla oleva tietopankki ei sovellu tähän tarkoitukseen, koska se on suljettu muilta kuin lääkevalvontaviranomaisilta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsissa muutos epoetiini-alfan käyttöön

Erytroblastopenia tunnetaan epoetiini-alfan (Eprex, Janssen-Cilag) harvinaisena haittavaikutuksena kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Yhteensä on ilmoitettu 112 mainitun kaltaista tapausta, joissa lääkettä oli yleensä annettu subkutaanisesti. Nyt ihonalainen käyttö tulee vasta-aiheiseksi munuaisvajausta sairastavilla, mutta ei sitä vastoin esimerkiksi syöpäpotilailla. Myös muista erytropoietiinivalmisteista (NeoRecormon, Roche ja Aranesp, Amgen) on ilmoitettu samantapaisia haittoja, mutta monia potilaita oli hoidettu myös epoetiini-alfalla. Tämän vuoksi ei näiden lääkkeiden annostelua muuteta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Terveyttä vai taikuutta?

Eurooppalainen tiede keskittyy teoreettisiin abstraktioihin, kun afrikkalaisissa kulttuureissa suositaan konkreettista viisautta. Ongelmana tieteellisen tiedon ja perinnäistiedon vastakkainasettelussa on tietämisen käsitteen erilainen ymmärtäminen. Ovatko konkreettiset ajattelumuodot kuitenkaan humaanimpia ja viisaampia kuin teoreettiseen järkeen perustuvat uskomuksemme? Se, että arvot ovat traditionaalisia, ei vielä tee niistä sisällöllisesti arvokkaita ja eettisesti oikeutettuja.

Heta Aleksandra Gylling

Luonnontuotteet DMSO ja MSM kivun hoidossa

Metyylisulfonyylimetaani eli MSM on Suomessakin ns. luonnonlääkkeenä kaupan oleva aine. Sitä markkinoidaan mm. selkä-, niska- ja alaraajakipujen hoitoon mm. reumapotilaille, mutta sen väitetään tehoavan moniin muihinkin vaivoihin. MSM:n kanta-ainetta dimetyylisulfoksidia (DMSO) kaupiteltiin taannoin Yhdysvalloissa kivun hoitoon, kunnes viranomainen kielsi sen käytön. Tätä ainetta käytetään meillä edelleen erityisluvilla joissakin urologisissa käyttöaiheissa sekä teknisenä apuaineena luuydinsiirtojen yhteydessä. Kumpikaan aine ei ole peräisin luonnosta, ja näyttö niiden tehosta kivun hoidossa puuttuu.

Anna-Liisa Enkovaara