78297 osumaa

Ovatko maahanmuuttajat suuremmassa vaarassa sairastua psykoosiin?

Jo 1930-luvulla norjalainen sosiaalipsykiatri Ödegård kiinnitti huomiota siihen, että Amerikkaan muuttaneilla norjalaisilla ilmeni psykooseja enemmän kuin kotimaahan jääneillä. Viime vuosikymmenellä ilmiö havaittiin uudelleen. Mm. Karibian saarilta Englantiin muuttaneilla todettiin skitsofreniaa enemmän kuin paikallisella väestöllä. Nyt samaa kysymystä selvitetty Ruotsissa.

Raimo K.R. Salokangas

Miksei Länsi-Niilin virus tapa Suomessa?

Inhottavaa ja vaarallista aivokuumetta aiheuttava Länsi-Niilin virus löydettiin nimensä mukaisesti Niilin lähteiltä Ugandasta 1937. Eksoottisilla mailla se on pysytellytkin, pahimmillaan retkeillyt eteläiseen Eurooppaan. Vuonna 1999 se yllättäen levisi New Yorkiin, jossa sairastui kymmeniä ihmisiä ja osalla tauti johti kuolemaan. Sen jälkeen epidemia on laimentunut, mutta kuitenkin levinnyt Yhdysvalloissa moneen osavaltioon. Samana vuonna on myös Volgogradissa Etelä-Venäjällä ollut laaja epidemia. Virusta levittävät linnut ja hyttyset, joita kumpiakin Suomessa on yllin kyllin. Miksei siis Länsi-Niilin aivokuumetta, onhan meillä samalla lailla leviävä Pogostan tautikin?.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Heikentynyt toiminnanohjaus voi olla masennuspotilaalla itsemurhan riskitekijä

Verrattaessa itsemurhaa yrittäneiden masennuspotilaiden ja muiden neuropsykologisia testisuorituksia kävi ilmi, että vakavan itsemurhayrityksen tehneiden potilaiden toiminnanohjaus oli selvästi heikompaa kuin lieväksi arvioidun itsemurhayrityksen tehneillä ja verrokeilla. Masennuspotilailla kokonaisuudessaan oli heikompi tulos tarkkaavaisuus- ja muistitehtävissä kuin verrokeilla, kuten on havaittu aiemmissakin tutkimuksissa. Takautuvasti voidaankin päätellä, että tavanomaista voimakkaampi toiminnanohjauksen häiriö saattaa depressiopotilaalla olla itsenäinen itsemurhan riskitekijä.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Luomuviljely sopii omenien tuotantoon

Amerikkalaiset tutkijat vertasivat omenien luomuviljelyä keinolannoitteita ja torjunta-aineita käyttävään viljelyyn. Kummallakin menetelmällä saatiin yhtä suuret sadot. Maaperän tiivistyminen, maa-aineksen kulkeutuminen pois viljelyalueelta ja vesistön rehevöityminen olivat luomuviljelyalueella merkittävästi vähäisempää kuin tehoviljellyillä alueilla. Mikä tärkeintä, luomuomenat päihittivät kilpailijansa maun, mehukkuuden ja kiinteyden suhteen. Nälkäistä ihmiskuntaa ei kuitenkaan omenilla ravita. Luomuviljelyn tuleekin osoittaa paremmuutensa erityisesti viljan viljelyssä. Tämän paremmuuden todistamiseen tarvitaan monivuotisia, laajoja ja kalliita tutkimuksia.

Matti Viljanen

Mikrobit ja ihminen - kohti ymmärtävää kumppanuutta

Useat viime aikoina julkaistut tutkimustulokset osoittavat, että mikrobien ja ihmisen vuorovaikutus on paljon oletettua laajempaa ja merkityksellisempää. Pyrkimys mikrobittomaan elämään, ravintoon ja ympäristöön on osoittautunut mahdottomaksi, mutta nyt myös epätoivottavaksi tavoitteeksi. Ihmisen normaalin mikrobikasvuston sekä ravinnon ja ympäristön mikrobien vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan pikaisesti lisää tietoa.

Pentti Huovinen, Annele Hatakka, Merja Hiltunen, Jari Jalava, Aino Nevalainen, Pirjo Pietinen, Seppo Salminen, Sipo Vanhanen

Sulaa vettä

Autoilin heinäkuussa Utsjoella. Tenonvarren mahtavien maisemien ohella minua kiinnosti pieni lampi lähellä Karigasniemen kylää. Tuo lampi kyyristelee alle sadan metrin mittaisena kahden harjun välissä eikä näytä mitenkään erikoiselta. Lammen kohdalla kartassa lukee Sulalampi, Suttesjâvri. Se on Suomen suurin lähde, joka ei hevin jäädy edes Lapin talvisäissä. Tämän huomasivat jo vuosikymmeniä sitten paikalliset vääräleuka-autoilijat: Siitä se kannattaa vesi syylariin ottaa, kun se kerran pysyy pakkasellakin sulana!

Esko Kuusisto

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat