78107 osumaa

Erikoissairaanhoidon menot – itseohjautuva torpedoko? (pääkirjoitus 24/2001)

Viime vuosikymmenen lamakausi sai aikaan uutta terveyspoliittista keskustelua ja loi uutta strategista ajattelua. Palvelujen tilaajan ja tuottajan roolit erotettiin toisistaan ja kuntalaskutus tuotteistettiin. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyi yksiselitteisesti kunnille samalla kun valtion suora tuki terveydenhuoltoon lopetettiin. Terveydenhuollossa toimivien kustannustietoisuutta pyrittiin lisäämään. Potilashoidon ja hallinnon tietojärjestelmien luomiseen satsattiin satoja miljoonia. Uusia johtamisoppeja haettiin ulkomailta ja kotimaisilta konsulteilta samalla, kun hallintoa muuteltiin lähes jatkuvasti. Säästäminen ja pyrkimys tehokkuuden lisäämiseen olivat vuosikymmenen terveyspolitiikan johtavia teemoja.

Avohoidon psykiatrit toivovat ”vastuuväestönsä” määrittelyä

– Avohoidon erikoislääkärien työviikot pitenevät helposti 45-tuntisiksi ilman mitään kompensaatiota. Työrasitukselle pitäisi olla joku raja, ja työpainetta säätelee se, kuinka suuresta väestöstä yksi erikoislääkäri avohoidossa vastaa, sanoo Psykiatriyhdistyksen pääsihteeri Jyrki Korkeila. Jotta ”vastuuväestön” koko voitaisiin määritellä, pitäisi hänen mukaansa ensin arvioida, mitkä tekijät väestössä ovat yhteydessä avun tarpeeseen, kehittää malleja ja testata niitä. Väestöt tuskin voisivat olla samankokoisia joka puolella maata.

Helsingin julistus suomennettu (pääkirjoitus SLL 23/2001)

Helsingin julistuksen uusi versio on saanut maailmalla runsaasti huomiota osakseen, tunnetut lääketieteelliset aikakauskirjat ovat esittäneet siitä arvioitaan, ja siitä on pidetty erillisiä seminaareja. Uudistettu julistus on saanut pääsääntöisesti kiitoksia osakseen, sen rakennetta on pidetty aikaisempaa selkeämpänä, ja siihen otettuja uusia näkökohtia, kuten rahoituksen läpinäkyvyyttä, on pidetty tärkeinä.

Lääkärit puolustamassa tervettä ympäristöä (pääkirjoitus SLL 23/2001)

Peruskoulutuksensa pohjalta lääkäri ei pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ympäristön muutosten vaikutuksesta ihmisen terveyteen. Lääkärikoulutukseen liittyvä kriittinen kysymysten tarkastelu ja riskisuhteiden tärkeysjärjestykseen laittaminen ovat kuitenkin avuja, jotka helpottavat erilaisten ympäristöongelmien merkityksen arviointia. Monet lääkärit ovatkin aktiivisesti olleet mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa, joka tähtää terveellisen ympäristön vaalimiseen.

Helsingin julistus suomennettu

Maailman Lääkäriliiton viime syksynä Edinburghissa hyväksymä uudistettu Helsingin julistus on suomennettu, ja Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti 10.5. pidetyssä kokouksessaan suositella sitä suomalaisten lääkärien noudatettavaksi. Suomennos julkaistaan tässä Lääkärilehden numerossa. Julistus on aikaisemmin esitetty englanninkielisessä muodossa Lääkärilehdessä 40/2000 (20.10. 2000), ja sitä on kommentoitu pääkirjoituksissa ja artikkeleissa.

Markku Äärimaa

Helsingforsdeklarationen har översatts till finska

Den reviderade Helsingforsdeklarationen som WMA (World Medical Association) godkände i Edinburgh i fjol har översatts till finska och Finlands Läkarförbunds styrelse beslutade vid sitt möte den 10 maj att rekommendera att den följs av Finlands läkare. Den finskspråkiga versionen publiceras i detta nummer av Finlands Läkartidning. Deklarationen har tidigare presenterats i sin engelska form i tidningen 40/2000 (20.10.2000) samt kommenterats i ledare och artiklar.

Markku Äärimaa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat