Kunnat haluavat sijoittaa terveydenhuoltoon Useat paikalliset tarjoukset ylittävät VES:n mukaiset palkat

Useat paikallisten kuntatyönantajien palkkatarjoukset terveyskeskuslääkäreille ylittävät voimassa olevan virkaehtosopimuksen palkkamääräykset. Asia käy ilmi Lääkäriliiton tekemästä selvityksestä, joka koski tänä vuonna Suomen Lääkärilehdessä julkaistuja virkailmoituksia. Valmius maksaa nykyistä parempia palkkoja ilmenee myös useista sairaanhoitopiirien paikallisista sopimuksista.

Mika Vehkasaari

Itä-Savon sairaanhoitopiiri korotti palkkoja alkuvuodesta

Itä-Savon sairaanhoitopiiri korotti alkuvuodesta sekä erikoislääkäriensä että erikoistuvien lääkäriensä palkkoja. Kummankin lääkäriryhmän palkkauksen tiedettiin jääneen selvästi jälkeen muista sairaanhoitopiireistä, eikä piiri halunnut leimautua huonoksi palkanmaksajaksi.

Suvi Sariola

Apuvälineiden luovutuksesta toivotaan yhtenäisiä ohjeita

Kunnissa toivotaan yhtenäisiä valtakunnallisia ohjeita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluun. Mitkä apuvälineet tarvitsijan pitäisi hankkia itse, mitkä kuuluvat kunnan hankittaviin? Kuinka paljon kunta voi maksaa yksittäisestä apuvälineestä? Ja mikä ylipäätään on apuväline: onko matkapuhelin, entä tietokone?

Suvi Sariola

XXII Tampereen Lääkäripäivät 22.-24.3.2001: Lääkäri on kanssamatkaaja

Kuoleman väistämättömyyden hyväksyminen on omaisille usein vaikeaa. Lääkäri joutuu ottamaan vastaan omaisten epärealistisia toiveita, toivottomuutta ja ahdistusta.

Merja Koivuniemi

Avustukset lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin jaettiin

Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt 40 miljoonan markan avustuksen jakamisesta lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin sairaanhoitopiirien hakemusten perusteella.

Terveyden edistämisenkeskus palkitsi vuoden parhaat terveysaineistot

Kilpailuun osallistui 93 aineistoa, joista palkittiin neljä. Vuoden paras aineisto ja Terveyden Pylvään saaja on Työterveyslaitoksen Tilaa hengittää -opas. Kunniamaininnat saivat Diabetesliiton Aikuistyypin diabetes ja liikunnan matkaopas, Reumaliiton A Way of Healthy Walking -nettiaineisto ja SYLVA ry:n toimintakertomusjuliste.

Sydäninfarktin liuotushoidon viive

Sydäninfarktipotilaan nopea pääsy liuotushoitoon on tavoitteena tuoreissa suosituksissa, mutta useiden selvitysten mukaan tämä ei vielä toteudu. Kanta-Hämeen keskussairaalassa saatiin liuotushoidon aloitusviive lyhenemään neljänneksellä, kun asiaan pureuduttiin prosessinhallinnan menetelmin. Laatuprojektin tulosten pysyvyyttä myös seurataan.

Ari Palomäki, Juha Heino, Markku Saksa, Pekka Karhunen

Ystäväpiirin, elämäntapojen ja nuorisokulttuurin piirteitä huumeita käyttäneillä varusmiehillä vuonna 1999

Vuoden 1999 heinäkuussa varusmiespalvelukseen astuneista miehistä 20 % oli kokeillut huumeita ainakin kerran ja 12 % toistamiseenkin. Huumeita oli tarjottu 46 %:lle, ja 50 % tunsi huumeiden käyttäjän. Vuoteen 1998 verrattuna luvut eivät muuttuneet olennaisesti. Kokeilualttiuden vähenemisestä on kuitenkin viitteitä, mikä voisi olla seuraus julkisesta huumekeskustelusta. Huumeita kokeilleet ilmoittivat selvästi muita useammin kohdanneensa huumeiden tarjontaa, tuntevansa huumeiden käyttäjän ja tupakoivansa.

Vesa Jormanainen, Heikki Korpela, Timo Seppälä, Timo Sahi

Reisiluun yläosan murtumien epidemiologia ja ehkäisymahdollisuudet

Reisiluun yläosan murtumat ovat Suomessa viisinkertaistuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ja kasvusuuntaus näyttää edelleen jatkuvan. Vuonna 1998 murtumia oli 7 700 ja niistä valtaosa (noin 95 %) sattui yli 50-vuotiaille. Reisiluun murtuma tekee aiemmin täysin itsenäisesti toimeen tulevan henkilön joko kokonaan tai osittain riippuvaiseksi ulkopuolisesta avusta. Kehitystä voidaan muuttaa ainoastaan laajoja väestönosia koskevilla ehkäisytoimilla, joilla pyritään joko hidastamaan luun haurastumista, ehkäisemään kaatumisia tai vaimentamaan niitä suojainten avulla.

Peter Lüthje, Ilona Nurmi, Mika Palvanen, Pekka Kannus

Tarvitaanko selkäydinnestetutkimuksia 2000-luvulla?

Tässä kirjoituksessa esitellään eräitä hermostovaurioiden tai sairauksien toteamiseen soveltuvia määrityksiä sekä tavallisimpia sairaustiloja, joiden diagnostiikassa tarvitaan edelleen selkäydinnesteen tutkimuksia. Vaikka hermoston infektioiden diagnostiikka on ehkä tärkein käytännön lääkäriä koskettava osa selkäydinnesteen tutkimistarpeesta sekä nykyään että todennäköisesti myös tulevaisuudessa, käsitellään se tässä kirjoituksessa hyvin lyhyesti. Harvinaisten metabolisten sairauksien diagnostiikassa käytettyjä selkäydinnesteen metaboliittien määrityksiä ei käsitellä lainkaan.

Tuula Pirttilä, Jarmo Oksi