Hankinnaiset tekijät epilepsian synnyssä

Kaksostutkimukset ovat olleet tärkeä tutkimusmenetelmä useiden monitekijäisten tautien geneettisen taustan todentamisessa. Muutaman vuoden takaisessa laajassa tutkimuksessa todettiin, että monotsygoottisten kaksosten konkordanssi epilepsian suhteen oli 62 %, kun ditsygoottisilla kaksosilla vastaava luku oli vain 18 %. Geneettisillä tekijöillä näyttää siis olevan merkitystä epilepsian synnyssä.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Sepelvaltimoplakin kohonnut lämpötila lisää sydäntapahtumia

Nykyisillä termistorikatetreilla voidaan invasiivisen toimenpiteen yhteydessä mitata sepelvaltimon seinämän paikallista lämpötilaa 0,05 C:n tarkkuudella. Jo aiemmin on todettu, että epästabiilin tai ulseroituneen plakin lämpötila on keskimäärin lähes 1 C:n ympäröivää seinämää korkeampi. Kohonnut lämpötila ennakoi kreikkalaisessa 89 potilaan aineistossa vaikeuksia pallolaajennuksen jälkeen: plakin lämpötilan yli 0,5 C:n nousu lisäsi huomattavasti (41 % vs 7 %, p < 0,001) sydäntapahtumia keskimäärin 18 kuukauden seurannassa. Tämä tutkimuskäytössä oleva invasiivinen menetelmä tukee osaltaan ajatusta paikallisen tulehdusreaktion merkityksestä sydäntapahtumien synnyssä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Klamydiainfektio ja astma

Infektioiden ja astman yhteydestä on taitettu peistä viime vuosina. Toisaalta on esitetty, että lukuisat infektiosairaudet pikkulapsena suojaisivat astmalta, mutta toisaalta on etsitty näyttöä mm. klamydian merkityksestä astman taustatekijänä. Suomalais-sveitsiläinen työryhmä selvitti asiaa tutkimalla 33 aikuisen astmaatikon seerumista IgG-, IgA- ja IgM-vasta-aineet klamydiaa kohtaan ja vertasivat niitä 33 kaltaistetun astmaa sairastamattoman henkilön tilanteeseen. Kaikista tutkituista 63 %:lta löytyi merkkejä sairastetusta klamydia-infektiosta. Chl. pneumoniae -spesifisiä IgA-vasta-aineita löytyi 52 %:lta astmaatikoista ja 15 %:lta verrokeista (p < 0,01). Serologisesti ilmeisen koonisen infektion merkistö (IgG yli 1:512 ja IgA yli 1:40) löytyi 18 %:lta astmapotilaista mutta verrokeista vain 3 %:lta (p < 0,01). Eli tulokset antavat tukea epäilyille.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uutta paraneoplastisista polyneuropatioista

Paraneoplastiset neurologiset oireyhtymät ovat autoimmuuniprosesseja, joissa vasta-aine kohdistuu hermokudoksen antigeeneja kohtaan ja joissa perifeerinen hermosto on usein osallisena. Anti-Hu-vasta-aineiden yhteydessä ilmenevä subakuutti sensorinen neuronopatia on parhaiten tunnettu paraneoplastinen perifeerinen neuropatia. Anti-CV2-vasta-aineiden yhteydessä ilmenevään oireistoon kuuluvat perifeerisen neuropatian ohella myös pikkuaivodegeneraatio ja uveiitti. Anti-Hu- ja anti-CV2-paraneoplastiset neuropatiat eroavat toisistaan kliinisesti ja neurofysiologisesti. Anti-Hu-vasta-aineiden yhteydessä todettava neuropatia on puhtaasti sensorinen ja aksonaalinen, kun sen sijaan anti-CV2-vasta-aineiden yhteydessä kehittyi sekamuotoinen aksonaalinen ja demyelinisoiva, sensomotorinen neuropatia. Potilaiden seerumissa olevat anti-CV2-vasta-aineet reagoivat perifeerisen hermon 66 kDa:n pro-teiinin kanssa. Lähes kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla potilailla neuropatia oli kulultaan subakuutti.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Antibioottia sittenkin akuuttiin bronkiittiin - ainakin joskus

British Medical Journalin pääkirjoituksessa pohditaan kysymystä akuutin bronkiitin hoidosta: antibiootilla vai ilman. Laajan kirjallisuuskatsauksen päätteeksi todetaan: Antibioottien käyttö voi olla perusteltua potilaille, joilla on alempien hengitysteiden tulehduksen oireita, tai sellaisille yli 55-vuotiaille potilaille, jotka 'voivat huonosti' tai joilla on 'toistuvaa yskää päiväsaikaan'. Muiden potilaiden kohdalla on vakuuttavampaa näyttöä keuhkoputkia laajentavien lääkkeiden kuin antibioottien hyödyllisyydestä.

Robert Paul

Tamoksifeenihoidon optimaalinen kesto

Tuoreen meta-analyysin mukaan hormoniriippuvaisen (ER+) rintasyövän hoidoksi annettu viiden vuoden kestoinen tamoksifeenihoito vähentää rintasyövän uusiutumia lähes puolella verrattuna potilaisiin, jotka eivät saa lainkaan tamoksifeenia leikkauksen jälkeen. Meta-analyysissä tamoksifeenin suotuisa vaikutus on lisäksi suurempi viiden vuoden kestoisen hoidon saaneilla kuin tätä lyhyemmässä hoidossa. Tämän havainnon innoittamana on toivottu, että ehkäpä vieläkin pitkäkestoisempi tamoksifeenihoito voisi tuoda lisähyötyä.

Heikki Joensuu

Pienipainoisina syntyneiden poikien vähentynyt naimaonni

Naimattomilla miehillä on enemmän sydän- ja verisuonisairauksia kuin aviossa olevilla ja heidän elinikänsä on lyhyempi. Avioelämä siten joko suojaa sairauksilta tai sitten terveemmät miehet menevät avioon tai tekijät, jotka suosivat naimattomana pysymistä, liittyvät sydän- ja verisuoniongelmien esiintymiseen.

Pertti Kirkinen

Luontaistuotteiden mainoksista lähes joka toinen on lainvastainen

Erilaisten luontaistuotteiden käyttö on yleistynyt ja niiden mainonta ja markkinointi käy vilkkaana. Lääkkeellisten väittämien esittäminen mainonnassa on peräti kahdella lailla kiellettyä. Analyysi mainonnasta osoitti kuitenkin, että luontaistuotteiden mainokset ovat suurelta osin näiden lakien vastaisia.

Timo Klaukka

Lääkkeet ja valoyliherkkyys

Ruotsin lääkelaitos (Läkemedelsverket) on julkaissut luettelon yleisimmin valoyliherkkyyttä aiheuttaneista lääkkeistä. Tiedot perustuvat Ruotsissa vuosina 1991-2000 raportoituihin 253 tapaukseen. Valoyliherkkyyttä todetaan erityisesti toukokuussa, jolloin ihmiset yleensä hakeutuvat ensimmäisen kerran aurinkoon. Yleisimmin valoyliherkkyyttä on raportoitu ketoprofeenista ja etenkin sen iholla paikallisesti käytettävästä geelistä (Orudis-geeli, Aventis Pharma). Seuraavaksi yleisimmät valoyliherkkyyttä aiheuttaneet lääkkeet ovat olleet hydroklooritiatsidi yksin tai amiloridiin yhdistettynä, siprofloksasiini, naprokseeni, sienilääke terbinafiini, felodipiini, enalapriili, lymesykliini, norfloksasiini ja omepratsoli. Ruotsissa julkaistua listaa voi pitää ohjeellisena myös Suomessa, koska lääkkeiden käyttö ja auringonvalon määrä eri vuodenaikoina ovat meillä hyvin samankaltaiset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Norjassakin lupamenettely, jos ottaa matkalle psykotrooppisia lääkkeitä

Ruotsi käynnisti maaliskuussa 2001 lupamenettelyn henkilöille, jotka kuljettavat mukanaan huumausaineiksi luokiteltuja sekä psykotrooppisia lääkkeitä Schengenin sopimukseen kuuluvaan toiseen maahan. Lupamenettelyä selostettiin hiljattain tässä lehdessä (SLL 2001;56:1363).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä