78107 osumaa

Lyhyesti: Tiedätkö mitä hoitoja ahdistunut potilaasi käyttää?

Merkittävä osa väestöstä käyttää uskomuslääkinnän keinoja, eivätkä lääkärit aina tiedä niiden käytöstä. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa yli puolet ahdistuneisuushäiriöstä ja masennuksesta kärsivistä käytti vaihtoehtohoitoja, noin viidennes oli vuoden aikana käynyt vaihtoehtoterapeutin luona ja kaksi viidennestä terveydenhuollon työntekijän luona. Terveydenhuoltopalveluja käyttäneistä 2/3 käytti samanaikaisesti vaihtoehtohoitoja. Onko tilanne Suomessa samanlainen? Joka tapauksessa on tärkeää, että potilailta kysytään, mitä muita hoitoja he käyttävät, jotta voitaisiin välttää hoitojen haittavaikutuksia ja edistää vaikuttaviksi todettujen hoitojen käyttöä.

Raimo Kr Salokangas

Viljelynegatiivisen sepsiksen aiheuttaja voi olla seinämältään puutteellinen bakteeri

Bakteerit ja sienet ovat yleisimpiä kuumeisten infektioiden aiheuttajia luuytimensiirron jälkeen ja muissa neutropeenisissa tiloissa. Kuumeen aiheuttajabakteeri saadaan kuitenkin viljelyllä kiinni vain vajaassa viidesosassa tapauksista. Neutropeeniset potilaat ovat useimmiten saaneet moniakin erilaisia mikrobilääkkeitä, jotka voivat indusoida seinämältään puutteellisten bakteerien kehittymistä. Nämä bakteerit eivät yleensä kasva tavallisissa veriviljelyelatusaineissa.

Matti Viljanen

ApoE ja MS-tauti

Apolipoproteiini E (ApoE) osallistuu lipidien kuljetukseen ja on osallisena aksonien ja myeliinin regeneraatiossa keskushermoston tai perifeerisen hermoston vaurioissa. ApoE:lla on kolme alleelista muotoa e2, e3 ja e4, joista alleelin e4 on osoitettu olevan Alzheimerin taudin riskitekijä ja ennustavan suurempaa invaliditeettia aivovammojen jälkeen. Kun ApoE:n ajateltu toimintamekanismi liittyy aksonien ja myeliinin regeneraatioon, ei ole ihme, että tutkijat ovat kiinnostuneet myös sen osuudesta MS-taudissa.

Kari Majamaa

Naisille työttömyys voi olla suurempi itsemurhan riskitekijä kuin miehille

Työttömyyden ajatellaan heikentävän yksilön sosiaalisia yhteyksiä ja sosiaalista ja taloudellista tilannetta sekä aiheuttavan eristäytymistä, jolloin myös itsemurhariski suurenee. Mm. suomalaisissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia: yhdessä tutkimuksessa työttömyys liittyi miesten itsemurhakuolleisuuteen, kun taas toisessa itsemurhakuolleisuus suureni taloudellisen nousukauden aikana. Erot voivat johtua tutkimusmenetelmistä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ehkäiseekö statiinihoito diabetesta?

WOSCOPS-tutkimuksen alle kuuden vuoden seurannassa 139:lle osallistuneelle keski-ikäiselle henkilölle puhkesi diabetes. Kaikkiaan tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 5 974 henkilöä. Pravastatiinia käyttäneessä hoitoryhmässä ilmeni diabetesta 30 % vähemmän kuin lumeryhmässä (p = 0,04). Diabeteksen ilmaantumista ennakoivia tekijöitä olivat lihavuus, korkea triglyseriditaso ja verensokeri. Koska kyseessä on tutkimuksen jälkianalyysi, vaatii tämä mielenkiintoinen havainto vielä varmentavia lisätutkimuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidien systeemivaikutukset terveillä ja astmaa sairastavilla erilaiset

Britit tutkivat, onko systeemivaikutuksissa eroa, kun annetaan seitsemän päivän ajan flutikasonia 1 500 myyg/pv, budesonidia 1 600 myyg/pv tai lumelääkettä terveille (n = 46) ja astmaa sairastaville (n = 31) (jälkimmäisille ei lumetta). Terveillä oli perustasolla virtsan kortisonimetaboliittien (TCM) pitoisuudet suuremmat kuin astmaatikoilla. Flutikasoni pienensi näitä pitoisuuksia terveillä, mutta budesonidi ei merkitsevästi; astmaatikoilla taas ei lääkkeiden välillä näillä annoksilla ollut oleellista eroa. Virtsan TCM-tasot osoittautuivat jälleen selvästi herkemmäksi kortisoniefektin mittariksi kuin seerumin aamukortisoli tai osteokalsiini; mielenkiintoista on, että budesonidi vähensi viimeksi mainittua. Inhalaatiosteroidien vaikutuksissa hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaisakseliin ja luumetaboliaan näyttää siis olevan eroja. Lisäksi astmaatikolla ja terveellä vaikutukset ovat erilaiset.

Hannu Puolijoki

Informaatioteknologia ja lääkehoito: lunastettuja lupauksia ja mahdollisuuksia

Tietotekniikka tulee voimalla lääkärin työn osaksi. Sen tarkoituksena on helpottaa päätöksentekoa ja säästää lääkärille aikaa potilaan ongelmiin keskittymistä varten. Pohjoismaisen lääkelautakunnan järjestämässä kongressissa huhtikuussa katsastettiin tilannetta eri maissa. Ratkaisut ja niiden toteutusaste vaihtelevat suuresti maiden kesken ja myös maiden sisällä. Seminaari antoikin opastusta järkevistä kehityssuunnista, mutta myös muiden tekemistä virheistä, joita tulisi meillä välttää.

Arja Helin-Salmivaara, Ilkka Kunnamo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat