78294 osumaa

SuPerin pääsihteeri Markku Silvennoinen: Lääkärilakossa kyse terveydenhuollon rahoituksesta

- Lääkärilakossa ei ole kysymys vain lääkärien palkkauksesta, vaan yleisemmin terveydenhuollon rahoituksesta. Maamme käyttää terveydenhuoltoon 6,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun EU-maiden keskiarvo on keskimäärin 8 prosenttia. Suomi on nyt EU-maiden häntäpäässä. Tilanne näyttäytyy jokapäiväisessä toiminnassa. Hoitojonot ovat monien sairauksien osalta kohtuuttomat pitkät. Hoitohenkilöstö kokee työn aikaisempaa rasittavampana, kun muilla aloilla kehitys on kulkenut myönteisempään suuntaan. Sama koskee myös lääkäreitä, toteaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin pääsihteeri Markku Silvennoinen.

Mika Vehkasaari

Spinaalipuudutus pienellä bupivakaiini-annoksella

Toispuoleinen spinaalipuudutus saadaan aikaan käyttämällä pientä annosta puudutetta ja pitämällä potilaita kylkiasennossa puuduttamisen jälkeen. Puudutus soveltuu päiväkirurgiakäyttöön kestonsa ja vähäisten haittavaikutusten vuoksi. Väitöksessä tutkittiin lyhytkestoista spinaalipuudutusta bupivakaiini-nimistä puudutetta käyttäen. Tavoitteena oli saada aikaan toispuoleinen spinaalipuudutus, jonka etuna perinteiseen spinaalipuudutukseen nähden on haittavaikutusten vähäisyys sekä potilaiden tyytyväisyys. Tutkimuksessa lähdettiin kehittämään päiväkirurgisille potilaille soveltuvaa toispuoleista spinaalipuudutusta.

Kristiina Kuusniemi

Lakko jatkuu – yhtenäisyys kasvaa (pääkirjoitus SLL 20/2001)

Todistuspalkkioista luopuminen ja suostuminen määrättyjen perusteiden mukaan työajan jatkamiseen pidemmälle alkuiltaan oli meiltä neuvotteluissa myönnytys, jotta peruspalkkaan olisi saatu kunnollinen nousu. Kun panostetaan päiväaikaisen palkan nousuun, ei peruspalkan nousua tarvitse heijastaa täysimääräisesti raskaiden päivystyspisteiden korvauksiin. Tämän takia hyväksyimme tältä osin ”ohenteen” käytön. Kun sovintoesityksen taso kaiken tämän jälkeen olikin aivan riittämätön, olisi sen hyväksyminen johtanut tammikuussa hylättyä sopimusesitystäkin huonompiin palkankorotuksiin useilla sellaisilla lääkäreillä, jotka päivystävät ja joutuvat kirjoittamaan todistuksia. Siten liiton neuvottelijat ovat ilmeisesti olleet liian valmiita etsimään ratkaisuja lakon lopettamiseksi.

Sopimus hylättiin, miten jatketaan? (pääkirjoitus SLL 20/2001)

Vaikka ensimmäisen sovintoesityksen taso oli ennakkoarvioiden mukainen, sen sisältö oli ennakoitua pelkistetympi. Neuvottelujen alussa elätellyt toiveet lääkärien työolosuhteiden parantamisesta virkaehtosopimuksen avulla ovat neuvottelujen kuluessa haihtuneet työnantajan haluttomuuteen. Parannusehdotusten kehittely olisi vaatinut pidemmän, esimerkiksi neljän vuoden sopimuskauden, josta työnantaja on kuitenkin ehdottomasti kieltäytynyt. Valtakunnansovittelijan esitykseen sisältyy edelleen ehdotus joidenkin tähän tähtäävien työryhmien asettamisesta. Ehdotus on kuitenkin puhtaasti kosmeettinen, sillä työryhmien töiden realisoimiseksi ei ole ehdotettu lainkaan varoja. Neuvottelut ovat tylyllä tavalla osoittaneet, että käytetyllä sopimusmenettelyllä ei työn sisältöön juuri voida puuttua, ja melko puhtaaseen raharatkaisuun on tyydyttävä. On ironista, että asiaa tuntemattomat syyttävät tästä lääkäreitä: ”Työolosuhteista puhutaan, mutta rahaa vain halutaan”.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat