SuPerin pääsihteeri Markku Silvennoinen: Lääkärilakossa kyse terveydenhuollon rahoituksesta

- Lääkärilakossa ei ole kysymys vain lääkärien palkkauksesta, vaan yleisemmin terveydenhuollon rahoituksesta. Maamme käyttää terveydenhuoltoon 6,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun EU-maiden keskiarvo on keskimäärin 8 prosenttia. Suomi on nyt EU-maiden häntäpäässä. Tilanne näyttäytyy jokapäiväisessä toiminnassa. Hoitojonot ovat monien sairauksien osalta kohtuuttomat pitkät. Hoitohenkilöstö kokee työn aikaisempaa rasittavampana, kun muilla aloilla kehitys on kulkenut myönteisempään suuntaan. Sama koskee myös lääkäreitä, toteaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin pääsihteeri Markku Silvennoinen.

Hän muistuttaa, että työntekijöiden epävarmuutta lisää pätkätöiden runsas käyttö.

-Kuntasektorin palkkakehityskin on ollut muita aloja heikompaa. Ero muihin pohjoismaihin verrattuna on merkittävä: niissä henkilökuntaa on enemmän ja palkkaus on parempi.

Silvennoinen sanoo, että viikkoja jatkunut lääkärilakko vaikuttaa monella tavoin kaikkien kansalaisten hoitoon.

- Lakon piiriin kuuluvat sairaalat ja terveyskeskukset toimivat vain osittain. Monien sairausryhmien entisestään pitkät hoitojonot kasvavat edelleen. Monelle hoitoa odottavalle tilanne muodostuu kohtuuttomaksi.