78294 osumaa

Lyhyesti: Cave - kolonoskopian aiheuttama hyponatremia

Monenlaiset ärsykkeet kuten kipu voivat stimuloida vasopressiinin eritystä, mikä aiheuttaa veden retentiota ja hyponatremiaa. 40 kolonoskopiapotilaasta kolmelle (7,5 %) kehittyi hyponatremia (pitoisuus alle 130 mm/l) toimenpiteen loppuun mennessä. Tunti skopian jälkeen arvot olivat viitealueen tuntumassa. Gastroskopiaverrokeissa ei muutosta tapahtunut. Havainto on tärkeä, sillä joskus muuten terveelle potilaalle on kolonoskopian yhteydessä kehittynyt vakava hyponatreeminen enkefalopatia. Jos potilas on kolonoskopian jälkeen poikkeuksellisen pitkään unelias tai pöpperöinen, on syytä mitata seerumin natriumpitoisuus pikaisesti.

Robert Paul

3,2 miljoonaa reseptilääkkeiden käyttäjää vuonna 2000 Statiinit edelleen nopeimmassa kasvussa

Vuonna 2000 sai 3,2 miljoonaa henkilöä korvausta sairausvakuutuksesta lääkärin määräämien lääkkeiden käytöstä. Henkilömäärä kasvoi edellisvuodesta hieman, mutta selvästi vähemmän kuin kustannukset. Nopeimmin kasvaneita lääkeryhmiä olivat edelleen mm. statiinit ja depressiolääkkeet, ja myös uusimpien psykoosilääkkeiden vaikutus näkyi neuroleptiryhmän kustannusten kasvussa. Kipulääkityksessä nimesulidi ohitti käyttäjämäärässä ibuprofeenin. Tiedot perustuvat Kelan reseptitiedoston vuotta 2000 koskeviin lukuihin.

Timo Klaukka

Allopurinoli ja aplastinen anemia

Ruotsin lääkelaitos (Läkemedelsverket) on saanut ilmoituksen kuudesta kuolemaan päättyneestä aplastisesta anemiapotilaasta, jotka käyttivät allopurinolia kihdin hoitoon. Viisi potilaista oli yli 70-vuotiaita, ja lääkkeen annos vaihteli 100-300 mg:n välillä. Yhdellä potilaalla oli alentunut munuaisfunktio. Allopurinolin käyttöön liittyneitä aplastisia anemioita on julkaistu tieteellisessä kirjallisuudessa useita ja useimmiten potilailla, joilla on ollut alentunut munuaisten toiminta. Allopurinoli ja sen metaboliitit erittyvät munuaisten kautta. Munuaisvaurio voi johtaa kanta-aineen ja sen metaboliittien kumulaatioon, mikä saattaisi selittää em. toksiset vaikutukset. Ruotsin lääkevirasto kehottaa varovaisuuteen annostelussa, jos potilaalla on alentunut munuaisten toiminta. Verenkuvan seuraaminen näillä, kuten myös iäkkäillä potilailla on aiheellista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Koksibi vai muu tulehduskipulääke - onko haittavaikutuksissa eroja?

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on arvioinut asiantuntijakomiteansa avulla ovatko koksibit (rofekoksibi ja selekoksibi) käyttäjälleen turvallisempia, kun niitä verrataan jo pitkään käytössä olleisiin tulehduskipulääkkeisiin diklofenaakkiin, ibuprofeeniin tai naprokseeniin. Arvio perustui lähinnä kahteen äskettäin valmistuneeseen tutkimukseen, joista CLASS selvitteli selekoksibia ja VIGOR rofekoksibia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mitä itsehoitovalmisteen käyttöohjeesta luetaan?

Tanskan lääkelaitos (Legemiddelstyrelsen) tutki 10 apteekissa asiakkaiden täyttämän lomakkeen (1 000 lomakkeesta 688 palautettiin) avulla, miten itsehoitolääkkeen käyttäjä tutustuu valmisteen käyttöohjeeseen. Ohjeen kertoi lukevansa aina 62 %, usein 19 % ja ei koskaan 2 % vastanneista. Lääkkeen annoksen ilmoitti tarkistavansa 56 %, lääkkeen koostumukseen tutustui 43 % ja 50 % tutki mihin tarkoitukseen lääke otetaan. Haittavaikutuksiin tutustui 87 % ja varoituksiin 74 %. Ohjeet katsoi helposti ymmärrettäviksi 53 %, vaikeiksi 2 % ja melko ymmärrettäviksi 43 %. Lääkärin tai apteekkihenkilöstön kanssa oli keskustellut joskus 8 %, harvoin 23 % ja ei koskaan 68 % vastanneista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykologi Ulla-Sisko Lehto-Järnstedt väitteli syövän psykososiaalisista tekijöistä Ystävien tuki helpotti potilaiden stressiä

Psykososiaalisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan sekä syöpäpotilaan psyykkiseen hyvinvointiin että taudin biologiseen etenemiseen. Psyykkinen stressi saa aikaan monenlaisia fysiologisia muutoksia, se heikentää mm. elimistön vastustuskykyä. Potilaat taas hallitsevat stressiä parhaiten muiden ihmisten tuen avulla, toteaa Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa väitellyt psykologi Ulla-Sisko Lehto-Järnstedt.

Ulla Toikkanen

Yleislääkärikonsulttitoiminta Helsingissä

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja koordinaation tarve on lisääntynyt 90-luvulta lähtien. Hoitoketjujen muodostamisesta ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämisestä on tullut yhä tärkeämpää. Helsingissä alkoi vuonna 1998 terveysasemien kehittämisprojekti (terveysasemaprojekti), jonka yhtenä tavoitteena oli parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Tässä yhteydessä haluttiin kokeilla yleislääkärikonsulttitoimintaa ja sen mahdollisuuksia Suomessa. Kokeilu alkoi maaliskuussa 1999 ja jatkui vuoden 2000 helmikuun loppuun.

Eeva Ketola, Jaana Mäkelä, Erik Hagman, Outi Kupiainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat