78288 osumaa

Lyhyesti: Kuumetta keuhkoemboliassa

Kuumeen esiintyminen hengenahdistusta potevalla johdattaa kliinikon ajatuksia hengitystieinfektioon, ja erotusdiagnostiikassa unohtunee keuhkoembolian tai -infarktin mahdollisuus. Amerikkalaisessa 363 keuhkoemboliapotilaan prospektiivisessa tutkimuksessa (littyy osana PIOPED-selvitykseen) osoittautui 26 %:lla kaikista keuhkoveritulppapotilaista olevan lämpöä yli 37,8 C samoin kuin 14 %:lla niistä, joilta muut syyt pystyttiin sulkemaan pois (n = 311). Keuhkoverenvuodon tai infarktin saaneista kuumeilevien osuus oli 15 % (39/267), kun taas pelkän keuhkoveritulpan saaneista osuus oli 9 % (4/44); ero ei ollut merkitsevä. Embolian taustalta löytyi usein - kuten arvata saattaa - laskimoveritulppa, mikä sinällään on hyvä muistaa selittämättömän lämpöilyn alkuperänä. Päätelmä oli, että lievää lämpöä löytyy keuhkoemboliapotilailta usein, eikä oireen taustalla välttämättä tarvitse olla keuhkoinfarktiakaan. Chest 2000;117:39-42 (HP)

Hannu Puolijoki

Tsaleploni - erilainen unilääke?

Bentsodiatsepiinit olivat pitkään yleisimmin käytettyjä unilääkkeitä Suomessa. Etenkin triatsolaamin ja midatsolaamin käyttöön on liittynyt ongelmia niiden voimakkaiden ja epäselektiivisten reseptorivaikutusten takia. Bentsodiatsepiinien rinnalle on viime vuosina tullut muitakin lääkeaineita, kuten tsopikloni ja tsolpideemi. Nämä ovat hypnootteina käyttökelpoisempia kuin bentsodiatsepiinit, koska ne vaikuttavat näitä selektiivisemmin vain tiettyihin G

Erkka Syvälahti

Mutkikas GABA-reseptorijärjestelmä

Unihäiriöiden hoitoon on bentsodiatsepiinien rinnalle tullut rakenteellisesti erilaisia molekyylejä, kuten tsolpideemi ja tsopikloni. Ne muistuttavat vaikutuksiltaan monia bentsodiatsepiinirunkoisia aineita, kuten diatsepaamia ja loratsepaamia, joiden vaikutukset ovat kumottavissa GABAA-reseptorin bentsodiatsepiinisitoutumiskohdan spesifisellä estäjällä, flumatseniililla. Nyt tähän ei-bentsodiatsepiinirunkoisten lääkeaineiden joukkoon on tullut tsaleploni, rakenteeltaan pyratsolopyrimidiini. Myös sen vaikutukset voidaan kumota flumatseniililla. Vaikka näiden kaikkien aineiden vaikutukset välittyvät saman sitoutumispaikan kautta, GABAA-reseptorin rakenteellinen monimuotoisuus antaa aiheen vertailla aineiden selektiivisyyttä vaikutuskohtien suhteen.

Esa Korpi

FDA linjaa tsanamiviirin käyttöä

Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA tiedottaa lääkäreille potilastapauksista, joissa tsanamiviiri-inhalaatiot (Relenza) ovat aiheuttaneet hengitystoiminnan vakavan heikentymisen astmaatikoilla ja obstruktiivista keuhkosairautta potevilla. Tsanamiviiria ja muitakin viruslääkkeitä opastetaan nyt käytettäväksi vain komplisoitumattomaan influenssaan. Tehoa tai turvallisuutta ei ole osoitettu sydän- tai hengitystiesairauksia potevilla eikä silloin, kun influenssaan liittyy komplikaationa esimerkiksi bakterielli pneumonia. FDA korostaa, että rokotus on influenssan ehkäisyssä edelleen ensisijaista. Ennen viruslääkkeen käyttöä tulisi sulkea pois bakteeri-infektion mahdollisuus. FDA Talk Paper, T00-3,12 January 2000.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Klotsapiini, ummetus ja suolentukkeumat

Australian lääkelaitos (Therapeutic Goods Administration, TGA) tiedottaa 15 eriasteisesta ummetustapauksesta klotsapiinipotilailla. Näistä 9 oli vakavia - mm. kahdelle kehittyi suolentukkeuma, kolmannelle jouduttiin tekemään ileostomia ja yksi potilas kuoli aspiraation vuoksi. Englannissa lääkelaitos julkaisi viime vuonna selostuksen 20 ensimmäisestä klotsapiinin käyttöön liittyneestä suolentukkeumasta, joista kolme johti kuolemaan. Klotsapiinilla on tunnetusti antikolinergisia vaikutuksia. Nämä voivat vahvistua, jos potilas käyttää samanaikaisesti muita antikolinergisesti vaikuttavia lääkkeitä, kuten muita psykoosilääkkeitä, trisyklisiä masennuslääkkeitä tai tiettyjä parkinsonlääkkeitä, jolloin yhteisvaikutuksena voi ilmetä vakava suolentukkeuma.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Akuutin intermittoivan porfyrian molekyyligenetiikka Suomessa

Porfyriat ovat ryhmä perinnöllisiä sairauksia ja ne johtuvat häiriöstä hemin biosynteesissä, jossa on kahdeksan eri entsyymiä. Suomen yleisin porfyria on akuutti intermittoiva porfyria (AIP), joka johtuu hemin biosynteesiketjun kolmannen entsyymin porfobilinogeenideaminaasin (PBGD) osittaisesta puutteesta. Tauti periytyy autosomissa vallitsevasti, ja Suomessa on 40 perusteellisesti tutkittua AIP-sukua, joissa on yhteensä noin 200 potilasta.

Sami Mustajoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat