Hypoglykemian syyt ja selvittely, kun potilaalla ei ole diabetesta

Hypoglykemia (laskimoveren plasman glukoosiarvo alle 2,8 mmol/l) on harvinainen henkilöillä, joilla ei ole lääkehoitoista diabetesta.

Päivi Hämäläinen, Saara Metso

Lonkkanivelrikon konservatiivinen hoito

Säännöllinen liikunta ja laihduttaminen ovat lonkkanivelrikon hoidon perusta.

Riikka Juhakoski, Jari Arokoski

Oikaisu: Munuaissyövän hoito ja ennuste

Lääkärilehdessä 40/2014 julkaistussa artikkelissa Munuaissyövän hoito ja ennuste (s. 2529–34) taulukossa 3 olivat sunitinibin ja patsopanibin tehoa kuvaavat vasteprosentit vaihtaneet paikkaa. Virhe on korjattu artikkelin pdf-versioon (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 40/2014).

Kaisa Sunela, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Väestön ikääntyessä arvioidaan, että muistisairauksien esiintyvyys kasvaa räjähdysmäisesti, mikäli tehokkaita ehkäisy- ja hoitokeinoja ei löydetä.

Minna Rusanen, Tiia Ngandu, Miia Kivipelto

HALO-suositusten käyttöönoton seurannassa on haasteita

HALO-ohjelmassa arvioidaan hoito- ja diagnostisia menetelmiä. Vuoteen 2013 mennessä oli annettu 51 suositusta liikennevalomallin mukaisesti: 16 vihreää, 27 keltaista ja 8 punaista.

Tuija S. Ikonen, Hanna Rautiainen, Pirjo Räsänen, Sinikka Sihvo, Risto P. Roine

Keltarauhashormonilla suuri vaikutus ehkäisypillereihin liittyvään laskimotukosriskiin

Jo pitkään on tiedetty, että yhdistelmäehkäisypillerien käyttö lisää naisen laskimoveritulppariskiä. Samoin on havaittu, että riski vaihtelee pillerin keltarauhaskomponentin mukaan. Asia vahvistui ruotsalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa, jossa oli mukana 18-54-vuotiaita syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian sairastaneita ja heidän terveitä verrokkejaan. Kummassakin ryhmässä oli hiukan yli 900 naista. Satunnaistamisessa otettiin sekoittavina tekijöinä huomioon ikä, painoindeksi, tupakointi ja immobilisaatio.

Pertti Kirkinen

Pernan poisto ja sepsiksen riski

Pernan poisto joudutaan tekemään traumaleikkauksissa ja joskus elektiivisesti splenomegaliassa, syöpäleikkauksissa tai hemolyyttisissä sairauksissa. Ilman pernaa potilaalla on kohonnut riski saada bakteeriperäinen verenmyrkytys eli sepsis. Splenektomiaan liittyvää myöhempää sepsistä ehkäistään sekä rokotuksilla, potilaan informaatiolla että antibioottiprofylaksialla. Vähentävätkö nämä toimenpiteet sitten myöhempää sepsiksen riskiä? Tätä ruotsalaiset kollegat selvittivät taannehtivalla rekisteritutkimuksella vuosina 1970-2009.

Hannu Paajanen

Sydämentahdistin ei estä magneettikuvausta

Magneettikuvausta käytetään enenevästi tautidiagnostiikassa ja hoidon arviossa, eikä sitä voida aina korvata muulla kuvantamismenetelmällä. Tahdistinhoito on myös yleistynyt nopeasti, ja sydämentahdistimia on pidetty pitkään magneettikuvauksen vasta-aiheena. Vähitellen on kertymässä kokemusta ja tietoa, jonka valossa magneettikuvaukset näyttävät turvallisilta valtaosalle tahdistinpotilaista.

Juhani Airaksinen

Vanhuksen leikkauskelpoisuus kannattaa arvioida kokonaisvaltaisesti

Potilaiden leikkauskelpoisuutta arvioidaan perinteisesti selvittämällä sydämen ja verisuonien sekä keuhkojen statusta sekä sitä, miten munuaiset tai maksa kestävät anestesian. Nyt meillä alkaa olla yhä enemmän näyttöä siitä, miten kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi auttaa vanhuksen leikkaukseen liittyvien riskien selvittämisessä.

Kaisu Pitkälä

Traumapsykoterapia auttaa varhaisiän kiintymyssuhteessa traumatisoituneita

Varhainen traumatisoituminen vaikuttaa henkilön tapaan käsitellä omaelämäkerrallisia tapahtumia, kokea ja ilmaista niihin liittyviä tunteita sekä tunnistaa traumatisoitumisen vaikutuksia itsessään.

Anne Suokas-Cunliffe, Päivi Maaranen