Milloin sairaalapappi voisi olla avuksi?

Potilaat yleensä tietävät, että sairaalassa on pappi, mutta sen sijaan he eivät tiedä kovinkaan hyvin, mitä sairaalapapin työhön kuuluu. Tiedon puute estää potilaita ottamasta oma-aloitteisesti yhteyttä pappiin. Yhteydenottoa vaikeuttaa myös epätietoisuus omasta roolista ja siitä, kuinka papin kanssa keskustellaan. Kontaktin esteenä on lisäksi pelko puhua kuolemasta avoimesti. Papin työtä pidetään tärkeimpänä kuoleman lähestyessä ja surutyön aikana sekä sairastamisen murrosvaiheissa. TAYS:n syöpätautien klinikan potilaiden sekä pienen vertailuryhmän potilaiden keskuudessa tehdyssä selvityksessä 35 % vastaajista halusi tavata papin.

Juha Lankinen, Kaija Holli

Lääkäriliiton hallitus 14.9.: Päivystyskiista ja ei-automaattiset lisät ratkaistava ennen tupoon sitoutumista

Lääkäriliiton 14.9.95 kokoontunut hallitus otti kantaa valtakunnansovittelija Jorma Reinin välitysesitykseen lääkärien päivystyskorvauksia koskevassa kiistassa. Liitto edellytti, että sopijaosapuolet laativat päivystyssopimuksen tulkinnasta uudet ohjeet, joilla turvataan uudistuksen voimaantulo lääkärisopimuksen mukaisella tavalla. Lisäksi hallitus vaati, että uuteen tulopoliittiseen sopimukseen liittyvät korotukset kohdistuvat myös lääkärien ei-automaattisiin lisiin. Ellei näitä kiistoja saada ratkaistuksi, ei Lääkäriliitto voi sitoutua uuteen virkaehtosopimukseen eikä työrauhaan.

Styrelsebeslut den 14 september: Jourtvisten och frågan om följsamhet i lönetilläggen måste avgöras innan förbundet binder sig vid inkomstuppgörelsen

Läkarförbundets styrelse tog den 14 september bl.a. ställning till riksförlikningsman Jorma Reinis medlingsförslag i tvisten om läkarnas jourersättningar. Läkarförbundet förutsätter att avtalsparterna gemensamt gör upp nya anvisningar om hur jouravtalet skall tillämpas på ett sätt som garanterar att ersättningsreformen fullföljs i överensstämmelse med läkaravtalet. Dessutom kräver förbundet att förhöjningarna enligt den nya inkomstpolitiska uppgörelsen skall tillämpas även på läkarnas separata lönetillägg. Styrelsen anser att Läkarförbundet inte kan ansluta sig till det nya tjänstekollektivavtalet och inte heller förbinda sig till arbetsfred innan dessa tvister blivit lösta.

Medioma III nousee vauhdilla

Medioma III:n peruskiven muuraustilaisuutta vietettiin elokuun lopulla Pikku Huopalahdessa Helsingissä. Lääketieteen opiskelijoille valmistuvaan kahteen rakennukseen on tulossa yhteensä 82 asuntoa, joista osa on tilavia perhe-asuntoja. Kohde sijaitsee viihtyisällä uudella asuinalueella HYKS:n ja kaupungin keskustan tuntumassa.

Vuorotteluvapaa toteutumassa

Tupo-neuvottelujen yhteydessä viimeisteltiin hallituksen esitys työvuorottelujärjestelmästä. Vuorotteluvapaan ajalta maksettava korvaus jää alkuperäisiä kaavailuja matalammalle tasolle.

Stina Lundström

Työttömyysturva ammatinharjoittajille ja yrittäjille

Ansiosidonnainen työttömyysturva tuli mahdolliseksi myös yrittäjille vuoden 1995 alusta voimaan tulleella lakimuutoksella. Uuden lain mukaisina yrittäjinä pidetään myös päätoimisia ammatinharjoittajia.

Neurogenetiikan ongelmana biologinen determinismi

Maailmaa kuvataan nykyisin varsin biologistisesti. Mutta yksilö ja yhteiskunta ovat todellisuudessa yhtäaikaa sekä biologisia että sosiaalisia kokonaisuuksia. Sosiaalisen huomiotta jättäminen ja biologiseen rajoittuminen on reduktio, jota on tieteessä toistettu jatkuvasti. Nyt uutena piirteenä siihen liittyy uuden genetiikan mystiikka, jonka voi nähdä deterministisiä oppeja vahvistavana tekijänä.

Olli Haapala

Innostava psykiatrikonferenssi Tartossa Junioripsykiatrit kansainvälisyyden puolesta

Psykiatriaan erikoistuvien lääkärien eurooppalainen yhteistyöjärjestö European Forum for All Psychiatric Trainees pyrkii vaikuttamaan psykiatrian erikoiskoulutuksen sisältöön ja toteutukseen. Järjestön kolmas kokous toukokuussa Kööpenhaminassa korosti koulutuksen kansainvälistymisen merkitystä.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Innostava psykiatrikonferenssi Tartossa

Viron psykiatriyhdistys on järjestänyt alan konferenssin kolmen vuoden välein vuodesta 1989 lähtien. Tartossa viime toukokuussa pidetyssä kolmannessa konferenssissa käytiin yhdessä päivässä läpi hengästyttävän tiivis ohjelma.

Taina Äärelä, Erkki Äärelä

Sterilointi mielisairauden ehkäisykeinona

1900-luvun alussa toimeenpantiin useissa Euroopan valtioissa steriloimislait, joiden yhteisenä päätehtävänä oli estää mielisairaiden ja vajaamielisten lisääntyminen. C.A. Borgströmin väitöskirjatyö "Tillämpningen av lagen om sterilisering i Finland" vuodelta 1956 käsittelee lain vaikutusta ja käyttöä Suomessa vuosina 1935-1955. Kyseisten kahdenkymmenen vuoden aikana lääkintöhallitus käsitteli 2 286 hakemusta. Lähes puolet steriloiduista oli eriasteisesti vajaamielisiä, mutta joukossa oli runsaasti myös skitsofreniaa ja epilepsiaa sairastavia. Steriloinneista lähes 70 prosenttia tehtiin ilman potilaan omaa päätöstä.

Nina Lindberg