Arvonlisävero lääkärikeskuksen ammatinharjoittaja-lääkäreiltä perimissä korvauksissa
Kesäkuussa 1994 astui voimaan arvonlisäverolaki, joka periaatteessa säätää mm. kaikki palvelut arvonlisäveron piiriin kuuluviksi jättäen kuitenkin terveydenhuoltopalvelut ulkopuolelle. Jo ennen lain voimaantuloa herätettiin kysymys siitä, kuinka uutta lakia sovelletaan lääkärikeskuksessa ammatinharjoittajalääkäreiltä perittyihin vuokriin, jotka pitävät yleensä sisällään tilavuokran lisäksi korvauksen käytetyistä laitteista, välineistä, tarvikkeista ja saaduista palveluista. Arvonlisäverolain mukaan voitiin olla suunnilleen yksimielisiä siitä, että tilavuokrat olisivat arvonlisäverottomia. Sen sijaan verottajan puolella esiintyi näkemyksiä siitä, että laitteiden käytöstä perityistä korvauksista samoin kuin ns. hallintopalveluista tulisi suorittaa arvonlisäveroa. Ennen lain voimaantuloa pidetyssä kaikkien läänien verojohtajien ja toimistopäälliköiden kokouksessa sovittiin kuitenkin Lääkäriliiton edustajan läsnäollessa, että verotuksen piiriin harkitut edellä kuvatut osa-alueet muodostavat yhden terveydenhuoltopalvelujen tuotantokokonaisuuden. Tämän näkemyksen ansiosta ja osittain siksi, että verottajalla ei ollut lain voimaantulotilanteessa valmiuksia antaa selkeätä kaikkia osapuolia tasapuolisesti kohtelevaa verotusohjetta, päätettiin lääkärikeskusten ammatinharjoittajalääkäreiltä perimien korvausten jättämisestä arvonlisäverojärjestelmän ulkopuolelle kokonaisuudessaan.
