Sairastamisen ja potilas-lääkärisuhteen viisasta tarkastelua

Lääkärilehden pitkäaikainen ja arvostettu päätoimittaja Ilkka Vartiovaara oli virkamatkalla Kanadassa vuonna 1987. Punkki puri häntä öisin ja aiheutti borrelioosin, Lymen taudin. Sairautta ei kyetty diagnosoimaan puoleentoista vuoteen. Se aiheutti pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen johtaneen vaikean sairauden.

Kalle Achté

Eettinen keskustelu jatkuu vireänä

"Pienen sairaalan ensiapuklinikalle tuodaan samanaikaisesti kolme kriittisessä tilassa olevaa potilasta. Potilas A, nuori kahden pienen lapsen yksinhuoltajaäiti ja leski, on jäänyt suojatiellä rattijuopon yliajamaksi. Potilas B on pitkälle edennyttä keuhkosyöpää sairastava keski-ikäinen ja hyvätuloinen poikamies, joka on vuosikausia tuprutellut neljän tupakka-askin päivävauhtia. Potilas C puolestaan on sydänkohtauksen saanut eläkeikää lähestyvä syövän hoitoon ja ennaltaehkäisyyn perehtynyt kuuluisa tutkija, joka on äskettäin käynnistänyt merkittävän kansainvälisen syöpäprojektin. Kuvitellaan vielä, että niukkojen voimavarojen takia vain yhdelle näistä potilaista voidaan tarjota elämää säilyttävä ja ylläpitävä hoito. Kenelle potilaista pitäisi antaa hoitoa ja millä perustein, kun kahden heistä on jäätävä ilman hoitoa? Mikä taas olisi oikeudenmukainen ratkaisu?"

Reino Pöyhiä

Lääkärien koulutus Helsingin Aleksanterin yliopistossa 1828-1918

Turun akatemia siirrettiin kaupungin vuonna 1827 tapahtuneen suurpalon jälkeen vuonna 1828 Helsinkiin, jossa sen nimenä oli Aleksanterin yliopisto. Lääkärien kliinisen opetuksen edellytykset paranivat, kun Helsingissä avattiin nyk. Snellmaninkadun varrella vuonna 1833 Kliininen instituutti eli "Vanha klinikka". Siihen liitettiin myös Turusta siirretty synnytys- ja kätilöoppilaitos.

Lääkärit tuloratkaisun ulkopuolelle

Hämmästyttävän kattava tulopoliittinen sopimus allekirjoitettiin 29.9. runsaan kahden vuoden ajaksi. Ulkopuolelle jäivät ainoastaan lääkärit ja pari pienempää palkansaajaryhmää. Valtakunnallisesti arvioiden kysymyksessä on merkittävä saavutus. Palkansaajat ovat yksimielisesti, myös hyvin vetävässä vientiteollisuudessa, sitoutuneet erittäin maltillisiin palkankorotuksiin. Maan hallitusta on epäilemättä helpottanut mahdollisuus leipoa välttämättömät verohelpotukset osaksi sopimusta. Hallitus on käytännössä joutunut tunnustamaan suomalaisen tuloverotuksen mahdottomuuden ja keksimään esim. ratkaisuja, joilla ulkomailta Suomeen tulevien palkkaverotusta voitaisiin keinotekoisesti pienentää. Hallituskin on havainnut, että suomalainen huippuosaamista tarvitseva yritys on verotuksen vuoksi rekrytoinneissaan kilpailukyvytön. Tulosopimukseen liittyvien veroratkaisujen merkitys onkin esim. akavalaisille selvästi merkittävämpi ostovoiman kasvua lisäävä seikka kuin tulojen kasvu.

Markku Äärimaa

Läkarna utanför avtalet

Det inkomstpolitiska avtal som undertecknades den 29 september och som kommer att gälla under drygt två år är förvånansvärt täckande. Endast läkarna och några små yrkesgrupper har valt att stanna utanför. För landet som helhet är avtalet en betydande prestation. Löntagarna - även i den framgångsrika exportsektorn - har enhälligt gått med på ytterst moderata löneförhöjningar. Regeringen har medverkat genom att baka in nödvändiga skattelättnader i avtalet. Regeringen har således i praktiken tvingats erkänna att inkomstbe-skattningen i Finland stigit till en en orimlig nivå och att nya utvägar måste sökas för att t.ex. lindra inflyttade utlänningars inkomstskatt. Även regeringen har insett att finländska företag som behöver toppkvalificerade medarbetare inte kan rekrytera konkurrenskraftigt på grund av de höga skatterna. För Akavamedlemmarna innebär skattelindringarna i avtalet en betydligt större ökning av köpkraften än de nominella lönehöjningarna.

Kunnallistalouden laman pohja ohitettu - kuluttamaanko taas?

Kunnissa valmistellaan ensi vuoden talousarvioita. Muutamaa viime vuotta hallinneet lamaa ja pakkosäästämistä koskevat puheet ovat tänä syksynä olennaisesti vähäisempiä kuin aiemmin. Kuntien rahoitustilanne alkoi parantua jo vuoden 1994 puolella rajujen säästötoimien purressa menoihin ja verotulojen lähtiessä kasvuun. Suotuisa kehitys on jatkunut kuluvana vuonna ja sen arvioidaan jatkuvan ainakin vielä vuonna 1996. Valtio leikkaa ensi vuonna kuntien valtionapuja vain 3,8 miljardia markkaa. Ensisijaisesti kunnallis- ja yhteisöverotulojen oletetun nopean kasvun seurauksena kuntien talous tulee olemaan rahoitusylijäämäinen myös vuonna 1996.

Meningokokkitaudin kliininen diagnostiikka, aloitushoito ja ehkäisy

Meningokokkitautia on ilmennyt viime vuosina Suomessa paikallisina epidemioina. Laajemman epidemian aiheutti viimeksi A-ryhmän meningokokki parikymmentä vuotta sitten, mutta A-seroryhmä on sen jälkeen maastamme hävinnyt, ainakin osin rokotusten ansiosta. Nykyään yleisin meningokokkitaudin aiheuttaja on B-ryhmän bakteeri. Vaikka tapauksia ei ole ollut lukumääräisesti paljon, taudin epidemiologiassa on tapahtunut muutoksia, joiden vuoksi lääkärien on hyvä tarkistaa tietonsa taudista ja sen hoidosta.

Heikki Peltola

Angiotensiini II -reseptorien antagonistit - uusi lääkeaineryhmä kohonneen verenpaineen hoitoon

Angiotensiini II -reseptorien antagonistit ovat uudella mekanismilla vaikuttavia verenpainelääkkeitä, joiden etuna on spesifinen reseptoritason vaikutus reniini-angiotensiinijärjestelmään. Ne alentavat verenpainetta laajentamalla valtimoita ja pienentämällä näin perifeeristä vastusta. Uusista lääkeaineista eniten on kokemusta losartaanista, joka on saanut myyntiluvan useissa maissa, myös Suomessa. Parhaillaan tutkitaan monien tämän ryhmän lääkkeiden soveltuvuutta myös sydämen vajaatoiminnan hoitoon ACE:n estäjien rinnalle ja potilaille, joille ACE:n estäjät eivät sovi.

Heikki Ruskoaho

Talven 1994-95 influenssa A -virus - evoluutio uusilla urilla

Viime talven influenssaepidemiaa voidaan luonnehtia jälleen tavanomaiseksi, edellisvuotisen rajun epidemian jälkeen. Virusten molekyyliepidemiologinen analyysi osoittaa kuitenkin influenssa A -epidemian aiheuttaneessa viruksen H3N2-alatyypissä tapahtuneen rakenteellisia muutoksia verrattuna kahden edellisen kauden viruksiin. Virukseen on ilmaantunut reliktisiä aminohappoja, samoja kuin vuosien 1968-71 suurten hongkongilaisepidemioiden aiheuttajaviruksissa. Niinpä osa aikuisväestöstä saattoi vanhan immuniteetin turvin välttää influenssan viime talvena.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Leena Kinnunen, Marjaana Kleemola, Riitta Räty, Risto Visakorpi

Ganglion coeliacumin salpaus vatsan alueen kiputilojen hoidossa

Joka toisella syöpäpotilaalla on kipuja, syövän loppuvaiheessa niitä esiintyy jopa kolmella neljästä potilaasta. Yksi eniten kipuja aiheuttavista syövistä on haimasyöpä. Jos syövän aiheuttamia kipuja ei pystytä lievittämään tavanomaisella opiaattilääkityksellä, on syytä kokeilla ganglion coeliacumin salpausta. Sen etuna on, että kipuja voidaan lievittää yhdellä toimenpiteellä jopa kuukausiksi. Toimenpiteen kipua lievittävä vaikutus saattaa olla jopa parempi kuin tavanomaisten menetelmien.

Eero Vuorinen