78166 osumaa

Lääkäriliiton seminaari toimittajille: Kehitysvammaista kannattaa kuntouttaa

Kehitysvammaisten hoito oli aiheena Lääkäriliiton tämänsyksyisessä toimittajaseminaarissa, joka pidettiin 3.10. Rinnekodissa. Espoossa sijaitseva Rinnekoti-säätiön omistama ja ylläpitämä kuntoutuskeskus tarjoaa vaikeavammaisille henkilöille laitos- ja asumispalveluja samoin kuin perhe- ja päivähoitoa. Ostajina toimivat Uudenmaan läänin kunnat sekä Helsingin ja Uudenmaan erityishuoltopiirit.

Eurooppalaiset erikoislääkäritentit

Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen ja sittemmin Euroopan Unioniin on aiheuttanut eräitä muutoksia suomalaisten lääkärien ammatinharjoittamisoikeuksien saamiseen Euroopan alueella. Lääkärikoulutusta säätelevien direktiivien perusteella erikoislääkärin oikeudet toisessa EU/ETA-maassa saa hyväksytetyksi ilman tietoa olemassa olevasta työpaikasta. Erikoislääkärin oikeuksien saamista varten ei myöskään nykyisin enää edellytetä kyseisen maan kielen osaamista. Tutkintojen tunnustaminen perustuu alun perin vuonna 1975 annettuun direktiiviin ja myöhempään vuonna 1993 annettuun kokoomadirektiiviin (93/16), johon on koottu yhteen kaikki lääkärien koulutukseen liittyvät aikaisemmat määräykset. Edellytyksenä on, että erikoisala on olemassa kyseisessä maassa.

Hannu Halila

Uutiskirje Yhdysvalloista

Kalifornialainen sisätautilääkäri Lonnie Bristow astui virkaansa AMA:n puheenjohtajaksi kesäkuussa pidetyssä vuosikokouksessa. Avajaispuheessaan hän korosti ammattikunnan yhtenäisyyden merkitystä näinä vaikeina aikoina sekä eettisten standardien ylläpitämistä. Näitä asioita pitäisi opettaa jo peruskoulutuksessa ja aiheeseen liittyviä kysymyksiä liittää laillistamistutkintoihin. Tämä saisi todennäköisesti tiedekunnat kiinnittämään enemmän huomiota lääketieteen etiikan opetukseen - nykyään nimittäin neljäsosa oppilaitoksista ei tarjoa mitään opetusta aiheesta. Tri Bristow kertoi myös aikovansa tehostaa tiedonvälitystä AMA:n ja suuren yleisön välillä. Tähän mennessä sanomat ovat yleensä välittyneet muiden järjestöjen välityksellä.

Tuula Fabrizio

Kannustusta ja kritiikkiä suomalaiselle tiedepolitiikalle

Kun lääketieteen kandidaattina 1948 sain juhlallisen kutsun Duodecim-Seuran jäseneksi, aloin saada myös seuran aikakauslehteä. Se oli ulkonaisesti aika vaatimaton ja sisällöllisesti, voinee sanoa monessa suhteessa vielä vaatimattomampi. Vähän ymmärtävä kandidaattikin ihmetteli kymmenen potilaan aineistoja, joista jakaumia esitettiin sadasosaprosentin tarkkuudella ilman mitään tilastollista käsittelyä. Eipä silti, kun hiukan perehtyy tieteen filosofiaan ja tieteelliseen päättelyyn ja selittämiseen esimerkiksi Ilkka Niiniluodon erinomaisten teosten pohjalta, huomaa miten paljon huteroa lääketieteellisissä julkaisuissa vielä saattaa olla, vaikka tulokset perustuvatkin näennäisesti virheettömään tilastolliseen menettelytapaan. Tällaisista seikoista johtuvat ihmeelliset, toisinaan kohuakin herättäneet tulokset ja äkilliset näkemysten muutokset. Biologia ja tilastotiede ovat kosketuspinnoiltaan usein huonosti toisiinsa sovitettavissa.

Pekka Vuoria

Faktoja ja kannanottoja keskusteluun terveydehuollon laadusta

Terveydenhuollon toimenpiteiden ja terveystuloksen välinen mutkikas suhde siivitti BMA:n, BMJ:n ja Euroopan terveystulosten verkoston ECHHO:n edeltäjän yhteistä kongressia, jonka tuotoksena on tämä kirja. Kirjoittajat pohtivat eri lähtökohdista, kuinka terveydenhuollon aikaansaannoksia tulisi mitata ja miten tulosten avulla voitaisiin parantaa työkäytäntöjä. Brittien ongelmat ja mahdolliset ratkaisut ovat kovin samanlaisia kuin omamme, ja kirja tarjoaakin tiiviin lukupaketin suomalaisen tuloskeskustelun rikastamiseen.

Marjukka Mäkelä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat